Wichinda jouduttiin lopettamaan 16.6.2015

Wichinda VH14-029-0336 ERJ-I


Rakennekuva tallin omaisuutta, hyppykuvat © VRL-07415

Nimi Wichinda Rotu suomalainen ratsuponi 37,5%
Sukupuoli tamma Säkäkorkeus, väri 147 cm, tummanruunikko
Syntymäaika 23.05.2014 Koulutustaso Helppo B, 110 cm (estepainotteinen)
Omistaja Ronya VRL-06725 Kasvattaja J. Nervonen

Helmikuu 2015: ERJ-I pistein 9 + 40 + 16 + 22 + 15 = 102 p.

Lokakuu 2014: ERJ-III

Wichinda on hieman kuin keski-ikäinen varakkaalla alueella asuva nainen, jos nyt ihmisiin verrataan. Tamma viihtyy parhaiten ylhäisessä yksinäisyydessään ja tarhaileekin rauhallisimmin yksin, ja noh, jos nyt suoraan sanotaan, niin kyllä se hieman on hienohelma. Kerrankin esteradalla Wichinda ei voinut mennä lätäkön poikki esteelle - ainoa vaihtoehto oli kiertää hillittömän kokoinen lammikko ja hypätä seuraava este täysin vinosti - mutta se vaihtoehto oli tämän neidin mielestä paljon parempi, kuin että kastelisi kaviot. Sen sijaan lämpimistä suihkuista ja aurinkoisista päivistä laitumella tamma osaa toden totta nauttia!

Käsiteltäessä tämän neidon kanssa ei pitäisi tulla mitään ongelmia. Ainoat asiat, missä voi tulla hieman hämmennystä, on ylipäätään takajalkoihin koskeminen - suojittaminen ja kavioiden puhdistus nyt menevät suhteellisen vaivattomasti, mutta kengittäessä takajalkoja saattaa tulla hieman ongelmia. Yleensä tamma onkin kengitetty pienessä rauhoituksessa, jolloin kengittäjä saa rauhassa hoitaa työnsä ilman oikuttelevaa pikkutammaa. Wichinda nauttii kumisukahieronnasta ja ylipäätään siitä, että sen kanssa vietetään aikaa. Se ei kuitenkaan kovin selkeästi sitä ilmoita, mutta valitsee kyllä lempi-ihmisensä, joita on aina muutama kerrallaan. Harjatessa tamma seisoo hievahtamatta paikoillaan ja taluttaessa sitä saa enemmänkin vetää perässä, kuin rauhoitella. Trailerissa tamma matkustaa mukavasti ilman vaikeuksia, vaikka kysyykin joka kerta ennen sinne menemistä, onko tällä kertaa pakko. Yleensä tilanne on tosin ohi aivan sekunneissa ja dramaattisinta on pieni nykäisy hevosen puolelta, joten onko se toisaalta ongelma niinkään.

Ratsastaessa Wichinda on melko rauhallinen, ja se kannattaakin heti alkuverryttelyiksi herätellä kunnolla jotta saadaan moottori käyntiin ja poni oikeasti läpi. Alku- ja loppukäynneissäkin se jää helposti vain maleksimaan, joten raippaa kannattaa pitää mukana - sillä on jo kumma psykologinen vaikutuskin. Wichindalla ei ole kovin suuri kapasiteetti, mutta se liikkuu toki mukavan sievästi ja hyppää hieman pienempiä esteitä mainiosti. Tammalla on todella hyvä oma esteäly, ollut siitä asti kun sillä alettiin hyppäämään, eikä se oikeastaan pelkää tai katso mitään ylimääräistä. Se vaatii kuitenkin ratsastajalta muistuttelua laukan ylläpitämisestä ja ihan mahdottomasta paikasta tamma ei kuitenkaan mene välttämättä yli, ainakaan kun esteet nousevat. Kun esteet nousevat yli 110 cm, on se jo tarkka ponnistuspaikasta ja selkään tarvitaan silloin asiantunteva henkilö. Tamma hyppää mukavan pehmeästi ja kääntyy myös nopeasti. Näiden seikkojen ansiosta se on hyvä aikaratsastuspeli pienempiin poniluokkiin, kunhan muistaa kaarteessakin ylläpitää laukan jotta esteestä päästään vielä lopulta ylikin! Muuten tamma onkin esteillä melko samanlaisen tasainen kuin sileällä, mutta jos se jossain innostuu niin uusintaradalla. Silloin se kyllä itsekin tietää, mitä ollaan tekemässä ja saattaa mennä esteistä yli vallan itsestäänkin.

Suku & jälkeläiset

i. For Cash
suomalainen puoliverinen
ruunikko 166 cm
ii. Calatino
suomalainen puoliverinen
punarautias 170 cm
iii. Quirno L
iie. Caltina
ie. Kuistilan Emmy
suomalainen puoliverinen
ruunikko 164 cm
iei. Essence
iee. Pelizzia
e. Weltia
suomalainen ratsuponi 75%
tummanrautias 134 cm
ei. Boysten Ofel
welsh mountain
rautiaanpäistärikkö 119 cm
eii. Orphel Canlin
eie. Boysten Elaia
ee. Wellness
suomalainen ratsuponi 50%
vaaleanpunarautias 144 cm
eei. Prime Watson   (fwb)
eee. Beyond Welria   (conn)
02.07.2014 t. Dainty Weltenda ERJ-I (i. Irresistible)
06.09.2014 t. Wichanelle Dainty (i. Chantano)
14.09.2014 t. Dainty Winchana (i. Chantano)

i. For Cash ruunattiin jo nuorena ja tämän jälkeen se on vienyt monta junioriratsastajaa estepuolella aivan pienistä esteistä +130 cm tasolle. Siltä löytyy valehtelematta yli sata sijoitusta kansallisista luokista, ja parhaimmillaan ruuna on noin 120-tasolla aikaluokissa. Ollakseen melko iso hevonen, se kääntyy pienesti ja sillä on oma palo hypätä. Jo orivuosinaan se oli todella helppo käsitellä ja sitä luultiin usein kilpailupaikalla ruunaksi. For Cashista otettiin pakasteita ja sillä on kahdeksan suomalaista jälkeläistä. Suurimmasta osasta näistä kasvoi hyviä kansallisen tason estehevosia ja ne ovat pärjänneet ikäluokkakilpailuissa. Jälkeläisilleen For Cash periytti säpäkkää luonnettaan. Nykyään ruuna on yhä junioriratsastajalla kilpakäytössä.

ii. Calatino on kantakirjattu ensimmäiselle palkinnolle ja se on myös kilpaillut amatöörin alla estepuolella. Rakenteeltaan se on kantakirjauspalkinnosta päätellen upea, eivätkä liikkeet myöskään rakenteelle häviä. Hevosella olisi kapasiteettia koulupuolellekin, mutta kasvattajan käsistä se päätyi estepainotteiselle ratsastajalle, jonka vuoksi oria ei ole kouluradoilla nähty. Luonteensa Calatino on periyttänyt osalle jälkeläisistään, esimerkiksi For Cashille: Calatino on rauhallinen ja oman arvonsa tunteva ori, joka ei turhia pelleile eikä hötkyile.

iii. Quirno L oli näyttelyjä kiertänyt upea musta ori, joka menestyi nuorena ikäluokkakilpailuissa estepuolella. Sittemmin se ruunattiin ja se kilpaili aluetasolla sekä este- että kouluratsastuksessa, ennen kuin loukkasi jalkansa tapaturmaisesti ja jäi vain kouluratsastuskäyttöön harrastajalle.

iie. Caltina oli ammattilaisratsastajan menestynyt estetamma, joka kilpaili Suomessa 150-tasoa myöten Grand Prix-sarjaa ja menestyikin. Sen uran oli parhaimmillaan 12-vuotiaana, jonka jälkeen esteuraa häiritsivät jalkavammat, ja muutaman vuoden yrittämisen jälkeen se siirtyikin eläkkeelle ja siitoskäyttöön.

ie. Kuistilan Emmy on For Cashin kasvattajan oma tamma, joka ei ole kilpaillut paljon itse. Rakenteensa puolesta se on kuitenkin oikein esimerkillinen ja se periytti neljä hyvää estevarsaa, jotka ovat kukin menestyneet vähintään pikkukansallisissa. Tamman varsat ovat luonteensa puolesta tulleet emäänsä: kaikki neljä kappaletta ovat älyttömän simppeleitä ja mukavia kilpahevosia, jotka sopivat junioreidenkin käsiin. Emmyn suhteen odotukset olivat korkealla sen vanhempiin viitaten, mutta sen ratsunura ei koskaan lähtenyt lentoon.

iei. Essence on suuren saksalaisen oriaseman tunnettu periyttäjä, joka tunnetusti on periyttänyt vahvaa hyppyä ja eloisaa luonnetta. Kuistilan Emmyn kohdalla tämä olettamus meni hieman metsään, mutta siitä huolimatta vahvaluonteisella orilla on monta oletusten mukaista varsaa. Itse ori kilpaili nuorempana 140-tasolla ja sen jälkeen se oli vain jalostuskäytössä.

iee. Pelizzia oli niinikään ammattilaisen esteratsu samoihin aikoihin kuin Wichindan iie. Caltina. Tammat kilpailivat muutaman kilpailukauden jopa samoissa kinkereissä! Pelizzian kilpaura oli nuorempana varsinaista nousukiitoa, ja se saavutti uransa huipun melko nuorena. Sen jälkeen rauhallinen ja varma tamma toimi junioreiden opetusmestarina ja varsoi kolme kertaa, joka kerta esimerkillisen rakenteisen puoliverivarsan.

e. Weltia on pikkuponitamma, joka on kunnostautunut niin este- kuin kouluratsastuksenkin saralla ja opettanut monta pientä ratsastajaa kilparatsastuksen maailmaan. Koulupuolella se ei ole varsinainen liikeihme vaikka keskiravi onkin keskiluokkaista, mutta se suorittaa kouluradat ihailtavan tasaisesti ratsastaja toisensa jälkeen. Kokonsa ja kapasiteettinsa puolesta se ei kilpaillut esteillä pienten ponien huippukisoissa, mutta nappasi plakkariinsa monta pienempää voittoa. Wichinda on perinyt luonnettaan emältään - myös Weltia on rauhallinen ja omaa rauhaa rakastava tamma, joka kuitenkin pitää ihmisistä paljon. Ruualle tamma on hyvin perso, eikä sitä kannata laittaa laitumelle - ellei halua parin viikon jälkeen ilmapalloa ponin sijasta... Weltialla on vain kaksi jälkeläistä, joista toinen on risteytysponitamma, joka asuu tätä nykyä ratsastuskoulussa. Weltia itse viettelee puolieläkettä opettaen kahta pientä sisarusta ratsastuksen saloihin.

ei. Boyston Ofel on näyttelyiden saralla menestynyt Ruotsissa syntynyt welsh mountain-ori, jolla ei ole kummoisia ratsastusmeriittejä. Se on ori, jonka läsnäolon kaikki paikallaolijat varmasti näkevät - ja kuulevat! Ofel rakastaa esiintymistä ja orilla on vähintään kerrostalon kokoinen ego. Todellisuudessa se onkin näyttävä poni, johon tunnetusti pienet lapset (ja ehkä isommatkin!) ihastuvat takuuvarmasti. Ofelilla on jälkeläisiä sekä Ruotsissa että Suomessa, ja täällä meillä päin sen jälkeläiset ovat pärjänneet hyvin pikkuponiluokissa - ainakin ne yksilöt, joilla on kapasiteetikas emä. Ofelin jälkeläisissä ei huomaa mitään kovin yhtenäistä linjaa luonteessa, josta voisi sanoa, että se on periytynyt isältä.

eii. Orphel Canlin oli Briteistä tuotu hieno ori, joka pärjäsi näyttelyissä ja koulupuolella helpommissa poniluokissa. Vanhemmalla iällä ori ruunattiin, jotta se sopisi paremmin lasten kilpaponiksi, ja se toimi. Ruunattuna herra alkoi keskittyä paljon paremmin itse suoritukseen ja noh, onhan se turvallisempaa, että lasten käsissä ei ole oria - vaikka olisikin poni. Orphel Canlin oli tunnettu siitä, että se söi aina piparminttupastilleja!

eie. Boysten Elaia oli Boysten-siittolan ensimmäinen kasvatti, jolta odotettiin paljon. Loppujen lopuksi varsasta ei tullut yhtä menestynyttä kuin odotukset olivat, joten se myytiin muutaman varsan jälkeen kymmenkesäisenä ratsastuskoulukäyttöön.

ee. Wellness oli Suomessa ponien huippukisoissa pärjännyt poni, joka oli ketterä kuin kissa ja huiman nopea - kunhan vain piti puomit ylhäällä. Se edusti Suomea myös muutamissa kansainvälisissä kisoissa. Wellness oli hieman häijy poni, ainakin tuntemattomille ja sen karsinan ovessa pidettiinkin varoituslappua. Ratsastaessa se oli kuitenkin aivan eri poni, ja rakasti esteitä. Valitettavasti tamma menehtyi tapaturmaisesti tarhassa kesken uraansa. Tamma ehti varsoa vain yhden varsan, mutta toisaalta sille ei tuntunut periytyvät Wellnessin kapasiteetti mitenkään huikeasti.

eei. Prime Watson oli kenttäpuolella mainetta niittänyt herra, joka periytti vahvaa hyppyä ja ketteryyttä myös hevosvarsoilleen. Luonteeltaan se oli rauhallinen, joskus hieman liiankin - tosin ei koskaan maastoradalla!

eee. Beyond Welria oli oikea monitoimiponi: se kilpaili näyttelypuolella, esteitä, koulua, sekä kenttää. Ja kaikissa näissä lajeissa se pärjäsi! Sille voitiin iskeä myös kärryt perään. Myöhemmin tamma teki neljä varsaa, kaikki ratsuponeja, jotka pärjäsivät ponien esteluokissa.

Kilpailukalenteri

Wichinda on kilpaillut ERJ:n alaisissa kilpailuissa 63 sijoitusta. Vain sijoitukset listattu.

31.07.2014 ERJ Pirunkorpi - 110 cm - 5/30
31.07.2014 ERJ Lai'e Welsh - 110 cm - 1/30
01.08.2014 ERJ Rätvänä - 110 cm - 4/30
02.08.2014 ERJ Juksula - 100 cm - 1/60
02.08.2014 ERJ Juksula - 110 cm - 4/60
04.08.2014 ERJ Rätvänä - 110 cm - 4/30
04.08.2014 ERJ Lai'e Welsh - 100 cm - 5/30
05.08.2014 ERJ Juksula - 100 cm - 5/60
05.08.2014 ERJ Pirunkorpi - 100 cm - 5/30
06.08.2014 ERJ Pirunkorpi - 110 cm - 5/30
06.08.2014 ERJ Lai'e Welsh - 100 cm - 3/30
07.08.2014 ERJ Pirunkorpi - 110 cm - 3/30
07.08.2014 ERJ Susiraja - 90 cm - 4/30
07.08.2014 ERJ Kultakylä - 110 cm - 5/30
08.08.2014 ERJ Breawa - 100 cm - 2/40
09.08.2014 ERJ Rätvänä - 110 cm - 5/30
09.08.2014 ERJ Shangri La - 100 cm - 1/30
10.08.2014 ERJ Shangri La - 100 cm - 3/30
10.08.2014 ERJ Shangri La - 100 cm - 5/30
10.08.2014 ERJ Shangri La - 100 cm - 3/30
10.08.2014 ERJ Susiraja - 90 cm - 3/30
11.08.2014 ERJ B Ponies - 110 cm - 1/40
11.08.2014 ERJ Shangri La - 100 cm - 3/30
11.08.2014 ERJ Dainty - 110 cm - 1/50
11.08.2014 ERJ Shangri La - 100 cm - 1/30
12.08.2014 ERJ Shangri La - 100 cm - 2/30
12.08.2014 ERJ B Ponies - 110 cm - 1/40
13.08.2014 ERJ Mörkövaara - 100 cm - 3/40
13.08.2014 ERJ Elisan yksityiset - 100 cm - 3/40
15.08.2014 ERJ Shangri La - 100 cm - 5/30
15.08.2014 ERJ Whispering Heaven - 100 cm - 3/30
16.08.2014 ERJ Kilpailukeskus Stewart - 90 cm - 5/30
16.08.2014 ERJ Blackwoods - 100 cm - 5/30
17.08.2014 ERJ Shangri La - 100 cm - 2/30
17.08.2014 ERJ B Ponies - 110 cm - 2/40
17.08.2014 ERJ Kilpailukeskus Stewart - 90 cm - 4/30
18.08.2014 ERJ Whispering Heaven - 100 cm - 5/30
18.08.2014 ERJ B Ponies - 110 cm - 6/40
18.08.2014 ERJ Mörkövaara - 100 cm - 1/40
18.08.2014 ERJ Elisan yksityiset - 100 cm - 4/40
19.08.2014 ERJ Blackwoods - 100 cm - 4/30
19.08.2014 ERJ Elisan yksityiset - 100 cm - 4/40
19.08.2014 ERJ B Ponies - 110 cm - 2/40
19.08.2014 ERJ Kilpailukeskus Stewart - 90 cm - 5/30
19.08.2014 ERJ Latun Talli - 100 cm - 2/30
20.08.2014 ERJ Latun Talli - 100 cm - 1/30
20.08.2014 ERJ Blackwoods - 100 cm - 3/30
21.08.2014 ERJ Blackwoods - 100 cm - 5/30
21.08.2014 ERJ Bairdon - 110 cm - 3/40
21.08.2014 ERJ Dainty - 100 cm - 4/30
23.08.2014 ERJ Trio Connemaras - 110 cm - 1/40
23.08.2014 ERJ Bairdon - 110 cm - 4/40
23.08.2014 ERJ Bairdon - 110 cm - 4/40
24.08.2014 ERJ Trio Connemaras - 110 cm - 2/40
24.08.2014 ERJ Trio Connemaras - 110 cm - 4/40
25.08.2014 ERJ Bairdon - 110 cm - 3/40
25.08.2014 ERJ Trio Connemaras - 110 cm - 6/40
25.08.2014 ERJ Dainty - 100 cm - 5/30
25.08.2014 ERJ Aittohaara - 90 cm - 2/50
26.08.2014 ERJ Dainty - 100 cm - 4/30
26.08.2014 ERJ Elm Ponies - 110 cm - 5/30
27.08.2014 ERJ Trio Connemaras - 110 cm - 4/40
27.08.2014 ERJ Dainty - 100 cm - 5/30

Valmennukset

22.10.2014, päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja

Wichinda oli ilmoitettu lokakuun laatuarvostelutilaisuuteen ja pisteet julkaistiin vihdoin. Tamma palkittiin ERJ-III -palkinnolla, johon olen luonnollisesti hieman pettynyt. Jäimme puoli pistettä kakkospalkinnosta, joten eiköhän tässä lähdetä korottamaan palkintoa, jos vaikka ERJ-Cupista saataisiin jossain vaiheessa sijoitus tmv. Jälkeläispisteitä ei myöskään tullut täysiä, vaan sieltä nimeomaan jäi tämä puoli pistettä puuttumaan. Joka tapauksessa - palkinto kuin palkinto, myöhemmin uusi yritys ERJ Cupin sijoituksen kera tai vaihtoehtoisesti palkitun jälkeläisen siivellä!

22.09.2014, estevalmennus, kirjoittanut omistaja

Vakiovalmentajamme saapui jälleen Daintyyn ja otin myös Wichindan tilannekatsaukseen. Aloitimme tekemällä ravissa kavaleteista muodostettua S-kiemuraa, ja kun Wichinda alkoi pehmentyä ja teki tehtävän hyvin, siirryimme laukkaan. Laukanvaihdoista näin pienillä palikoilla se otti hieman kierroksia, mutta jaksoi taas keskittyä, kun valmentajamme nosti kavaletit pieniksi esteiksi. Sain kyllä monta kehotusta ratsastaa paremmin kaarre sisäjalalla, jottei tamma painuisi vain sisäpohjettani vasten. Kun olimme saaneet putkeen muutamia mallikkaita suorituksia, kävelimme hetken ja hyppäsimme sitten rataa noin 90-100 cm korkeudella. Wichinda hyppäsi ihan hyvin, mutta jotenkin moottori ei ollut käynnissä ja otimmekin yhden pystyn alas ihan vain siitä syystä, että tamma ei ollut tarpeeksi terävänä. Esteet nostettiin sinne kympin tuntumaan, ja tällä kertaa lähdin suorittamaan radanpätkää paremmassa laukassa. Tamma teki oikein hyvin ja suorittikin virheettömän kierroksen radalla, joten siihen oli hyvä lopettaa.

25.06.2014, estevalmennus, kirjoittanut omistaja

Nuorten hevosten valmennustapahtuman toisena päivänä aiheena oli radan hyppääminen. Tämä oli hyvä tilaisuus, sillä Wichinda ei ole koskaan vielä kilpaillut, ja halusin testata, miten estekilpailuverkka ja esteradan ratsastaminen sujuisi. Itsenäisen sileäverryttelyn jälkeen otimme valmentajan opastuksella muutamia hyppyjä pystylle, joka oli aluksi aivan pieni, ja nostimme sen hiljalleen radan korkeuteen, eli 80 cm. Wichinda tuntui aavistuksen väsyneeltä, mutta tarpeeksi jalalla ratsastaen sen sai ihan mukavasti esteille ja kaarteetkin laukattua. Okserilla sama juttu, aloitimme pienestä ja hyppäsimme sen lopuksi ratakorkeudessa. Rata oli nuorille hevosille suunnattu harjoitusrata, joten se oli oikein mukava: pitkiä linjoja, okserit nousevia ja esteissä ei ollut kuin muutamassa jonkinlainen portti tai muuta erityisempää. Rata alkoi mukavasti ja Wichinda hyppäsi ensimmäiset kolme estettä mallikkaasti, terävästi ja oli tilanteen tasalla. Sarjalle oli kuitenkin pitkä tie päädyn kautta, jossa unohdin ratsastaa laukkaa pyörivämmäksi ja pitää ponin hereillä. Wichinda tuli niin unessa sarjalle, että hämmentyi A-osan ylityksen jälkeen B-osasta ja suihkaisi kahden laukan sarjavälistä omille teilleen. Pysäytin tamman, vedimme molemmat henkeä ja sitten lähestyimme sarjaa uudestaan. Minun piti ratsastaa hieman paineella, joten otimme vielä B-osan etupuomin alas, mutta loppurata onnistui taas hyvin. Oli positiivinen yllätys, että tamman kanssa rata onnistui näin hyvin pientä uinahdusta lukuunottamatta, ja siitäkin huolimatta että neidillä alkoivat jo vähän jalat painaa. Luulen, että neiti alkaa pikkuhiljaa olla valmis kilpailuihin.

24.06.2014, estevalmennus, kirjoittanut omistaja

Olin pohtinut jo jonkin aikaa, että Wichindan, joka oli juuri täyttänyt neljä vuotta, olisi aika päästä ulkopuoliseen valmennukseen. Halusin kokeilla, miten tamma reagoi uuteen paikkaan. Siispä suuntasimme "melkein naapuriin" valmennuskeskuksee, jossa järjestettiin nuorille hevosille avoin kaksipäiväinen valmennus. Alkuverryttelyt tein itsenäisesti, ja Wichinda katseli paikkoja, mutta oli vallan positiivinen yllätys. Valmennuksen aloitimme vaihtamalla muutaman sanan ponista ja sitten aloitimme jumppasarjalla, joka koostui aluksi vain puomeista ja ristikoista. Pikkuhiljaa valmentaja nosteli esteitä ja laittoi linjan viimeiseksi okserin, joka nostettiin lopulta 80 cm korkeuteen. Wichinda hyppäsi hienoja, pyöreitä hyppyjä, joten emme jääneet hinkkaamaan jumppasarjaa, vaan hyppäsimme pienen radan. Se koostui kuudesta esteestä, joista yksi oli sarja. Pidimme esteet pieninä, alle 80 cm korkuisina, jotta tammalle jäisi hyvä mieli. Ensimmäinen este oli pysty lävistäjällä, jossa oli ponnistuspuomi edessä. Tamma hyppäsi hyvin ja pyöreästi. Kakkoseste oli pieni nousuokseri kaarteesta, josta jatkettiin kuusi normaalia laukkaa pystylle, jossa oli muutama lankku. Tein pienen tasapainotuspidätteen linjan välissä ja suoritus oli kuin oppikirjasta! Seuraavana oli pysty-okserisarja lävistäjällä, jolle tulimme hyvin. A-osalla oli vinopuomit ohjaamassa nuorukaiset keskelle sarjaa. Loppuun tuli vielä kaarteesta pysty, jonka jälkeen pitkällä kaarevalla linjalla pysty. Ensimmäiselle esteelle paikka tuli aika lähelle, joten siihen tuli pieni hyppy. Otin reilumman pidätteen väliin ja tulimme linjan kahdeksalla laukalla, joka sopi vallan mainiosti. Näin ollen tavoite saavutettiin ja saimme paljon kehuja loppuun, muutaman neuvon mitä painottaa nyt sileäratsastuksessa jotta saadaan meno vielä mallikkaammaksi.