Rivel Sporthorses

Encoriallo jouduttiin lopettamaan 25.8.2021

Encoriallo

Rekisterinumero VH15-021-0239
Rotu, sukupuoli Irish sport horse (12,5% ID), ori
Väri, säkäkorkeus musta, 167 cm
Syntynyt, ikä 03.02.2015 Irlannissa (15 vuotta)
Omistaja Ronya VRL-06725
Kasvattaja R. Callaghan
Painotus, koulutustaso kenttäpainotteinen, CIC3 (3070.51 pistettä, taso 7/6)
Heinäkuu 2021: KERJ-I (101,5 pistettä)

Encoriallo on käsiteltäessä ja hoitaessa kiltti nallekarhu. Oriksi sitä ei uskoisi karsinakäytöksen perusteella nimeksikään, sillä Encoriallo seisoo muiden hevosten ohi mennessäkin hipihiljaa paikoillaan, korkeintaan liikahtaa karsinan etuosaan katsomaan, kuka on kulkemassa ohitse. Encoriallo rakastaa päärapsutuksia ja nauttii kaikesta huomiosta, siispä se ei myöskään välitä mitään hoitotoimenpiteistä, eikä oikeastaan pidä eläinlääkäriäkään pahana tyyppinä.

Sileällä Encoriallo on usein pirteä ratsastaa, ja siinä on aikamoinen voima. Orilla on voimakkaat askellajit, joihin saattaa kestää hetki tottua, mutta oria saa esimerkiksi koottua helposti, kunhan vain uskaltaa pyytää. Ja kunhan energian saa kanavoitua oikein, ori on erittäin näyttävä liikkeiltään. Se on myös ollut helppo kouluttaa, sekä luonnostaan notkea tapaus, jolle kokoaminenkin on ollut todella helppoa.

Encoriallon hyvä ratsastettavuus ja vahva koulupuolen osaaminen heijastuu myös esteillä, sillä orilla hyppääminen on todella helppoa. Siis todella helppoa, jos vain ratsastaja tietää mitä on tekemässä. Tyypillisenä kenttähevosena Encoriallo menee yli mistä vain paikasta, mutta tuppaa joskus olemaan huolimaton jaloistaan, eikä niin välitä, vaikka vähän kolauttaisikin puomia. Ratsastajan on siis oltava erittäin tarkkana ja tehtävä esteradan suorittaminen orille helpoksi, silloin sen kanssa on todella miellyttävää hypätä.

Maastossa ja maastoradalla Encoriallo on tyytyväinen ja elementissään, mutta melko menohaluinen, joten jos selkään laitetaan keveämpi tai arempi ratsastaja, suosittelen hieman kovempaa rautaa suuhun. Ori ei ole pahantahtoinen eikä hirveästi kuumu, mutta venyy helposti pitkäksi, ja jos sitä ei saa keräiltyä alle tarpeeksi aikaisin ennen tehtäviä, tulee helposti ongelmia askelmäärien ja esteille tähtäämisen kanssa.

Suku ja jälkeläiset

Eros Antillo
irish sport horse 25%
ruunikko 169 cm
Eros Arnallo
ISH 25% rn 169 cm
Antique
ISH 25% trn 165 cm
Trinida
trakehner
rautiaankimo 162 cm
Charnido
rt 168 cm
Triangle Lover xx
xx rtkm 163 cm
30.03.2015 ori Rivel Enceladus KERJ-II e. Theia VRL-06725
30.05.2021 tamma Rivel Celaeno e. Tullyhill Cherinell VRL-06725

Encoriallon isä Eros Antillo on kenttäradoilla menestynyt irish sport horse -ori. Eros on näyttävä ruunikko, joka kohoaa säkäkorkeudeltaan aina 169 senttiin asti. Ori on menestynyt kilpakentillä Irlannissa ja Euroopan kansainvälisissä pienemmissä kenttäkilpailuissa, mutta arvokilpailuihin asti sillä ei ole ollut rahkeita, tai sopivaa hetkeä ja ratsastajaa. Eroksen valttikortti onkin koulukoe, jossa se liikkuu notkeasti ja näyttävästi. Tätä koulupuolen liikettä, ratsastettavuutta ja luontaisesti helppoa kokoamista ori on periyttänyt Encoriallolle. Hypätessä Eros on melko varovainen, mikä on rataesteillä hyödyksi, mutta aiheutti etenkin orin kilpauran alkuvaiheilla haasteita maasto-osuudella, sillä ori ei mielellään korjaile ratsastajan virheitä. Eroksella on yhteensä kolme jälkeläistä, sekä siitä on yhä jäljellä pakasteita.

ii. Eros Arnallo on ruunikko irish sport horse -ori. Arnallo on yksityisen irlantilaisen kasvattajan ensimmäinen kasvatti, saman kasvattajan, kuin Encoriallon isä Eros Antillo. Ori on kilpaillut sekä este- ja kenttäratsastuksessa ja pärjännyt suhteellisen hyvin, joskin merkittävämpinä saavutuksina orin kohdalla voidaan pitää sen jälkikasvua. Arnallo on tunnettu kenttähevosten kantaori, sillä on useita kenttäradoilla menestyneitä jälkeläisiä. Arnallolla on sisukas ja voimakastahtoinen luonne, mutta toisaalta se tekee ratsastajansa eteen paljon, kunhan luottamus on molemminpuolista.

ie. Antique on tummanruunikko 165 cm korkea irish sport horse -tamma, jolla oli edessään nuorena lupaava kilpaura kenttäratsuna - tammalla oli jopa kvaalit nuorten hevosten arvokilpailuihin. Se liikkui kouluradalla kuin keijukainen, hyppäsi rataesteet varoen puomiakaan hipaisematta ja maastoesteillä sillä oli matkaavoittava laukka ja todella hyvä esteäly. Valitettavasti tamma loukkaantui pahasti jo 6-vuotiaana, se sai laitumella erittäin pahan jännevamman, jota kuntoutettiin pitkään ja hartaasti. Kenttähevosta tammasta ei enää tullut, mutta se kilpaili kouluratsastuksessa vaativa B-tasolla menestyksekkäästi kahden eri nuoren ratsastajan alla, jonka jälkeen myytiin siitoskäyttöön. Eros Antillon lisäksi tammalla on kaksi tammavarsaa, jotka ovat molemmat menestyneet kenttäradoilla ja toteuttavat emänsä tarinaa omilla tahoillansa.

Encoriallon emä Trinida on rautiaankimo 162 cm korkea trakehnertamma. Trinida on kunnostautunut Callaghanien ratsastajaperheen ratsuna: se on kilpaillut kolmen sisaruksen alla sekä este-, koulu- ja kenttäkilpailuissa helpolla tasolla. Opetettuaan perheen lapset kilparatsastuksen saloihin, se jäi Callaghaneille siitoskäyttöön, ja perheen tilalla Encoriallokin syntyi. Trinida on luonteeltaan kultainen, mutta ratsastaessa menevä. Encoriallo on Trinidan ainoa jälkeläinen, joten koko perhe on aina ollut kovin mielissään, jos olemme sattuneet Encoriallon kanssa samoihin kilpailuihin tai he näkevät sosiaalisesta mediasta, että ori on pärjännyt kilpailuissa hyvin.

ei. Charnido on tunnettu rautias jalostusori. Ori on 168 senttiä korkea ja omaa lennokkaat, näyttävät liikkeet. Sillä on runsaasti jälkeläisiä, mutta omaa kapasiteettiaan ja upeita liikkeitään se harmillisesti ole onnistunut periyttämään suurimmalle osalle. Tottakai joukossa on upeita koulu-, este- ja kenttähevosia, mutta pääosin sen jälkeläiset ovat kilpailleet kansallisella tasolla helpoissa luokissa. Charnido on luonteeltaan ihana nallekarhu, ja sen hyvä luonne onneksi tuntuu periytyneen jälkeläisille, ne ovat helppoja käsitellä ja ratsastaa.

ee. Triangle Lover xx on rautiaankimo 163 cm korkea täysiveritamma, jolla on tyypillinen ratsutäysiverisen tarina. Tamma syntyi laukkatallilla, mutta sillä ei ollut tarpeeksi kilpailuviettiä. Se onneksi myytiin osaaviin käsiin ja uudessa kodissaan tamma sai hyvän koulutuksen ratsuhevosen rooliin. Tamma kilpaili kansallisella tasolla kenttäratsastuksessa, ja se oli kuin peto maastoesteillä. Melko kuuma ja menohaluinen, mutta meni yli mistä vain. Koulu- ja estekokeet tosin eivät olleet sen bravuureita, ja ne pitivätkin tamman pois kirkkaimmilta mitalisijoilta kilpailuissa. Trinida on Triangle Loverin ainoa jälkeläinen, ja ainakin varsa on perinyt emältään menohalut ratsastaessa.

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

Päiväkirjamerkintä 21.06.2021

Encoriallo on lopetellut kilpauransa hetki sitten, ja nyt olisi aika suunnata katseet kohti laatuarvostelua. Ori on tuntunut treeneissä hyvältä, joten uskon, että näytöt saadaan hoidettua tilaisuudessa kunnialla. Orin toistaiseksi ainoa varsa, ori Enceladus on pärjännyt kilpakentillä mainiosti ja onkin tuonut kotiin jo laatuarvostelusta II-palkinnon. Enceladus ei olekaan seurannut isänsä jalanjälkiä kovin kaukaa, sillä se syntyi, kun Encoriallo oli vasta 4-vuotias. Laatuarvosteluun valmistautuessa Encoriallo saa treenata ihan normaalia kotitreeniä kuin yleensäkin: kouluvalmennusta, puomeja ja kavaletteja, maastoilua. Olen nyt antanut orin kävellä 45 minuuttia päivittäin kävelytyskoneessa, ja kotiratsastajamme ovat maastoilleet sillä aika paljon. Pitää tehdä vielä ainakin kerran ennen h-hetkeä yksi isompi rataesteharjoitus kotona, ja käydä hieman muistelemassa maastoesteitäkin. Onneksi Encoriallo alkaa olla sen verran konkari, ettei varmasti tarvita kuin kerta, ja se on taas ihan iskussa.

Päiväkirjamerkintä 03.04.2021, itsenäisiä hyppyjä

Tänään Encoriallo pääsi hyppäämään. Olin valmistellut oria eilen tekemällä puomi- ja kavalettityöskentelyä, ja jo alkuverryttelyssä huomasin eilisen tehonneen, sillä ori tuntui olevan todella hyvin avuilla ja miellyttävä heti alusta asti. Ei sillä, että ori ei yleensä olisi, mutta tunsin silti huomattavan eron normaaliin! Hyppäämisen aloitin eiliseltä tutulla kavalettilinjalla, jossa oli suoralla uralla kolme kavalettia neljän laukan välein. Tulin linjan muutaman kerran molemmista suunnista pyrkien pitämään laukan tasaisena ja saman verran tilaa kavalettien edessä ja jälkeen. Selvisimme linjasta ongelmitta, joten siirryin keskihalkaisijalle kyhätyn jumppasarjan pariin. Tallityöntekijämme osui seuraavan hevosen kanssa sopivasti tyrkylle, joten pyysin häntä nostelemaan jumppasarjan viimeistä estettä, okseria, aina sarjan tultuamme. Pääsin hyvin kääntämään sarjan jälkeen vuoroin oikealle, vuoroin vasemmalle, joten sain tehtyä molemmat laukat saman tehtävän aikana. Välit olin jättänyt hieman lyhyiksi, jotta sain pyöreitä hyppyjä, eikä tarpeettomia ryntäilyjä tai kiskomisia välissä. Encoriallo suoritti jumpankin tuttuun tapaansa moitteetta, joten nyökkäsin tallityöntekijällemme hyväksyvästi, kun ylitimme viimeisen okserin noin 130 sentin korkeudella. Encoriallo sai kaulalleen taputukset, ennen kuin aloin ravailemaan sitä kevyessä ravissa pois.

Päiväkirjamerkintä 18.09.2020, laukkatreeniä

Hyisen kylmä syyskuinen aamu, mittari taisi näyttää alle 10 astetta. Jouduin talliin lähtiessäni kaivamaan lisää vaatetta varastosta ja samalla oli pakko hyväksyä kesän olevan ohi. Iltapäivällä ohjelmassa oli kouluvalmennuksia, joten olin päättänyt tehdä fysiikkaharjoitukset heti aamusta, jotta saisin hetken kerätä voimia ennen iltaa. Ensimmäisenä varustin matkaan Encoriallon, jonka hengitys höyrysi auringon noustessa, kun talutin orin ulos tallista ja hyppäsin selkään. Encoriallo oli aina ykkösvalintani, jos halusin aloittaa päiväni hyvin, sillä orin kanssa etenkin maastossa meneminen on parasta terapiaa huimapäiselle kenttäratsastajalle. Ohjasin orin kohti harjoitusrataa ja se venytteli kaulaansa tietäen, mitä tuleman piti. Noin vartin kävelyn jälkeen oli pakko nostaa ravi, sillä meinasin jäätyä satulassa pystyyn kostean koleassa syysilmassa. Molempien lihakset alkoivat lämmitä auringon noustessa, joten pian siirsin orin jo laukkaan. Otin muutaman rauhallisen laukkapätkän, jonka jälkeen varsinaiseen asiaan, eli intervallitreeniin. Tein 2 minuutin sykleissä laukkaa ja ravia, päästäen Encoriallon aina etenemään vauhdikkaammin seuraavalla laukkapätkällä. Lopulta ori puuskutti tyytyväisenä, joten annoin sen hengityksen tasoittua kevyessä ravissa ja sitten käynnissä. Ratsastaessani tallin pihaan sainkin sopivasti seuraavan ratsun varustettuna alleni, joten luovutin orin tallityöntekijämme huolelliseen hoivaan.