Cockatiel
|
|
Kukkis päätyi Rascoon mitä oudoimmalla tavalla. Ensimmäisellä kerralla, kun kävin katsomassa tammaa, se vaikutti niin lupaavalta. Niin lupaavalta, että petyin kamalasti, kun menin tamman selkään. Olin koeratsastanut erilaisia poneja ympäri Saksaa koko päivän, joten jaksoin yrittää saada tammaa toimimaan vain hetken, jonka jälkeen kiipesin alas selästä ja selitin ponin myyjälle (joka ei tainnut osata englantia kovinkaan hyvin), että kiitos, mutta ei kiitos. Pari päivää koeratsastuksen jälkeen myyjä kuitenkin meilasi minulle ja maanitteli minut koeratsastamaan tammaa uudestaan (ilmeisesti kiinnostuneita ei ollut jonoksi asti). Jostain syystä samana iltapäivänä löysin itseni taas tamman selästä. Jaksoin aikani yrittää, kunnes olin taas lähellä luovuttamista. Ponin silloinen omistaja kuitenkin pystytti meille esteen, ja osoitteli sitä virnistellen. En viitsinyt kieltäytyä ("josko sitä nyt yhden ristikon voi tällä poninkantturalla hypätä", tuumin) ja lähestyin ristikkoa. Ja viitisen minuuttia sen jälkeen huomasin ylittäneeni semmoisen 120 cm radantyngän tällä samaisella poninkantturalla. Olin tarpeeksi uhkarohkea ottaakseni ponin jota en saanut edes kulkemaan oikein päin, mutta toisaalta, en ole valintaani katunut (sitten muutaman ensimmäisen viikon jälkeen).
Hoitaessa Kukkis ei malttaisi millään seistä, joten säästetään vain hoitajan mielenterveyttä (ja varpaita) jos tamman sitoo kiinni hoitamisen ajaksi. Silloin se on suhteellisen rauhassa. Ei Kukkis lainkaan tarkoita pahaa, mutta sen vilkas luonne vain puskee läpi. Harjauksesta tamma kuitenkin tykkää. Vesikarsinasta tamma ei kauheasti pidä, joten siellä suoritetaan vain pakolliset pesut. Käytävällä sen sijaan tamma seisoo paremmin. Kengitys, eläinlääkärin toimenpiteet ja kuljetus sujuvat Kukkikselta oikein mallikelpoisesti.
Ratsastaessa Kukkis tuntuu aluksi varmaan jokaisesta selkään kiipeävästä saippuapalalta. Tuntuu, ettei tammasta saa aluksi minkäänlaista otetta. Se tuntuu kovin herkältä ja siltä, että se menee joka suuntaan ja kauheaa vauhtia eikä kuuntele apuja, mutta kun uskaltaa oikeasti käyttää jalkaa, istuu tiiviisti satulaan ja pitää vakaan käden kuitenkin koko ajan pitäen yllä tamman mielenkiinnon pienillä puolipidätteillä, siitä oikeastaan saa irti vaikka mitä. Kun tamma on läpi ja käyttää selkäänsä, sen liikkeet eivät häviä suuresti kouluponeille. Tähän tilaan vain on melko vaikeaa päästä, ja tähänkään päivään mennessä en ole itse tamman omistajana keksinyt, miten tämän kaiken saisi kisoissa ulos tammasta. Siirtymiset ovat Kukkikselle vaikeimpia, niin, että niistä saisi rentoja ja kaikin puolin hyviä. Sivulle tamma kuitenkin menee vaivattomasti, eivätkä myöskään avo- ja sulkutaivutukset tuota notkealle neidille mitään ongelmia.
Hypätessä Kukkis pysyy housuissaan. Se reipastuu, mutta ei kuitenkaan täysin villiinny. Suusta tamma tulee hieman kovemmaksi, eli toisinaan on pakko tehdä hieman suurempia pidätteitä. Istuntaa tamma kuitenkin kuuntelee hyvin, ja sen kanssa toimii esteillä tiivis istunta esteiden väleissä. Laukan lyhentäminen on Kukkiksen kanssa haastavaa, ainakin kun se pääsee ratamoodiin. Toisaalta, jos laukka venyy liikaa, ottaa tamma helposti puomeja laakahyppyjen takia. Kun paketti säilyy kasassa, neiti kyllä ylittää lähestulkoon mitä vain sille eteen laittaisi. Maastoesteillä Kukkis menee lujaa. Ainakin, jos sitä ei komenna. Sen laukka on pitkää, mutta se pitää ottaa aikaisin kiinni tehtäviä varten. Ja olen oppinut kantapään kautta, että se kannattaa tehdä huolella. Tamma nimittäin jää helposti vielä liian eteenpäin meneväksi, joten kun tuntuu, että nyt on hyvä vauhti tehtävään, niin siitä vielä muutama aste lyhyempää ja rauhallisempaa laukkaa. Kukkis kyllä keskittyy maastoesteillä, eikä sinänsä tahallaan ota kieltoja. Ratsastajan pitää kuitenkin olla hereillä. Mitään estetyyppejä Kukkis ei katsele, mutta se ei liiemmin suorita mitään tiettyä erityisen hyvin.
Suku ja jälkeläiset
| Casanova xx tummanrautias, 161 cm |
Caraco Junior xx trt, 165 cm |
| Lizette xx trt, 155 cm |
|
| Hummingbirdie welsh B, ruunikonkimo, 134 cm |
Hyfryll Top Level wB, km, 134 cm |
| Maggie Magpie Erhfyl wB, mkm, 135 cm |
| 10.09.2014 | ori Chester v.d. Rasco KERJ-I | i. Irresistible | VRL-06725 |
| 13.10.2014 | ori Corbon v.d. Rasco KERJ-I | i. Bourbon | VRL-06725 |
| 12.01.2015 | ori Aldwin v.d. Rasco | i. Alchemist | VRL-06725 |
Kukkiksen isä Casanova xx kasvoi nuorena irlantilaisella laukkatallilla ja laukkatouhuihin sitä yritettiinkin saada, tosin tuloksetta. Tämän ennustivat kylläkin jo orin suku, joka on täynnä enemmän tai vähemmän epäonnistuneita laukkureita isää lukuunottamatta, mutta Casanovan omistaja oli silti toiveikas juuri tämän tapauksen suhteen. Muutaman käänteen kautta ori päätyi kenttäratsastajalle, joka kvaalasi sen 7-vuotiaiden mestaruuskilpailuihin, mutta ennen h-hetkeä se saatiin myytyä Saksaan junioriratsastajalle. Orista otettiin pakasteita ja se ruunattiin. Junioriratsastajansa kanssa Casanova kilpailikin nelisen kautta menestyksekkäästi Saksan kansallisella tasolla sekä helpoissa kansainvälisissä kilpailuissa, ja aina se toi ratsastajansa maaliin, joskin ei ihan joka kerta tyylipuhtaasti. Lopulta sen jalat alkoivat olla niin rasittuneet, että ori piti siirtää eläkkeelle. Omistajaa se ei onneksi koskaan enää vaihtanut, mutta pääsi mukavaan ylläpitokotiin vanhuusvuosikseen. Casanovalla on neljä varsaa, joista kolme puoliverioreja ja niiden joukossa meidän Kukkiksemme. Kaikki varsat ovat pärjänneet kenttäpuolella, jos eivät puhtaalla tyylillä ja taidolla, niin ainakin sydämellä.
Emänisä Caraco Junior xx on hieman mysteeriksi jäänyt tapaus. Ori kilpaili nuorena risuestelaukoissa synnyinmaassaan Irlannissa, ja menestyikin vastoin odotuksia. Caracon suvussa ei nimittäin ole sen suurempia laukkahevostähtiä, että sen uralta olisi odotettu mitään kauhean merkittävää. Menestyksestään huolimatta se lopetti toisen kilpailukauden aavistuksen kesken jonka jälkeen se jätettiin siitokseen ja lopetettiin tästä vuoden päästä. Ainakaan medialle tallin omistaja ei koskaan kertonut syytä orin lopetukselle, vaikka talli muuten onkin ollut melko avoin hevosasioistaan. Caraco oli tallissa ja muuten käsitellessä rauhallinen, mutta tosipaikan tullessa se ehdottomasti syttyi, kuten kunnon laukkahevosen tuleekin syttyä. Sen jälkeläiset, joita on kymmenkunta, ovat kautta linjan luonteeltaan melko rauhallisia luonteeltaan ja pärjänneet ihan mukavasti ratsastuskilpailuiden puolella ainakin pikkukansallisissa lajissa kuin lajissa.
Lizette xx, Kukkiksen emänemä toimi lähinnä siitostammana laukkatallilla Irlannissa, juurikin samaisella, jossa Kukkiksen isä syntyi. Lizette juoksi ensimmäisen kilpailukautensa hyvin, mutta sen jälkeen tammalle tapahtui jotakin, eikä harjoituksissa juokseminen tuntunut enää maittavan. Tamma päästettiinkin lomalle, jotta into palautuisi ja se astutettiin. Sen koommin tammaa ei laukkaradoilla nähty. Se varsoi kyllä viisi täysiverivarsaa, joista kolme pärjäsivät hienosti laukkaurallaan, joskin eivät ihan kirkkaimmille palkinnoille päässeet, niin edes niiden tuntumaan. Casanova onkin toinen tamman jälkeläisistä, josta ei juoksijaa tullut - tähän vaikutti orivalintakin, sillä laukkaradoilla pärjänneiden varsojen isät olivat maailmanluokan laukkureita. Luonteeltaan Liza oli erittäin tammamainen ja hapankin ihmisiä kohtaan, mutta esimerkillinen emä varsoilleen.
Kukkiksen emä Hummingbirdie, kutsumanimeltään Birdy on ihana mammanmussukkaponin ja hattaran risteytyksen näköinen poni, johon ihastuvat kaikki ihan suuna päänä sen ensimmäistä kertaa nähdessään. Tamma täyttääkin yleensä odotukset melko hyvin, sillä se on luonteeltaan kultainen, kuin malliesimerkki lasten ponista. Tamma tykkää hypätä ja esteet näköpiirissä siivittävätkin sen normaalia reippaampaan menoon. Tamma on myös rohkea ja sen suosikkeja ovatkin derby- ja huntertyyliset luokat, joissa hypätään luonnonesteiden yli ja laukataan isolla nurmikentällä. Näissä kilpailuissa tamma onkin menestynyt, usein pienten ratsastajien ratsastamana, joten korkeuksilla ei itsessään voi kehuskella. Birdy on varsonut Kukkiksen lisäksi vain yhden varsan, joka valitettavasti jouduttiin lopettamaan jo parivuotiaana sen saatua pihatossa pahan jalkavamman.
Emänisä Hyfryll Top Level on kimo sektion B welshori. Top on erittäin arvostettu jalostusponi sekä welsh- että ratsuponikasvatuksessa Irlannissa ja Britanniassa. Oria on kierrätetty näyttelyissä ja se onkin saanut aina erinomaiset arviot, se on kantakirjattu ensimmäiselle palkinnolle. Top kiersi nuorempana myös laatuarvosteluissa ja se valittiinkin 5-vuotiaana parhaaksi ponioriksi. Ori on kilpaillut siitosuransa ohella Irlannissa koulukilpailuissa, ja se on sijoittunut hyvin noin helpon A:n tasoisissa poniluokissa. Sillä on kilpailtu myös muutama vaativan tason rata, joista se sai varsin kelpo pisteet pikkuponiksi. Orilla on parisataa jälkeläistä, myös Euroopassa, joiden joukossa on mm. kansainvälisissä koulukilpailuissa menestyneitä ratsuponeja ja arvostettuja siitosoreja. Nykyään Top viettelee ansaittuja eläkepäiviä kasvattajallaan, jossa se on asunut koko ikänsä.
Emänemä Maggie Magpie Erhfyl oli hellyyttävä ja kärsivällinen opetusmestari vailla vertaistansa. Se kyyditsi nuoret ratsastajansa kerta toisensa jälkeen maaliin, oli kyse sitten helpoista koulu-, este- tai kenttäkilpailuista ja opetti ratsastajiansa ensimmäisistä kilpailuista ensimmäisten kansallisten kilpailuiden kynnykselle asti. Maggiella harjoiteltiin myös valjakkoajoa, mutta sen lajin parissa se ei koskaan kilpaillut. Tamma oli luonteeltaan erittäin kohtelias, lapsiystävällinen, rauhallinen ja kaikin puolin rakastettava. Se tosin tuntui olevan aina laihdutuskuurilla, eikä tuntunut laihtuvan millään! Tammalla on vain yksi jälkeläinen, Birdy, joka syntyi sekin, kun Maggiella oli jo jonkun verran ikää. Sen silloiset omistajat halusivat kuitenkin tamman jatkavan sukuaan ja valitsivat ainokaiselle varsalle Maggien arvoisen orin.
Kilpailukalenteri (41 sijoitusta)
|
29.08.2014 KERJ - Mörkövaara - CIC1 - 3/40 31.08.2014 KERJ - Kilpailukeskus Reiter - CIC1 - 4/40 03.09.2014 KERJ - Kuuralehdon Hevostila - CIC1 - 3/30 02.09.2014 KERJ - Gateaway - CIC1 - 5/30 03.09.2014 KERJ - Whispering Heaven - CIC1 - 4/37 05.09.2014 KERJ - Susiraja - CIC1 - 3/30 09.09.2014 KERJ - Rasco Sportponies - CIC1 - 3/30 12.09.2014 KERJ - Rasco Sportponies - CIC1 - 1/30 12.09.2014 KERJ - VSPY - CIC1 - 1/40 13.09.2014 KERJ - Solo - CIC1 - 3/40 16.09.2014 KERJ - VSPY - CIC1 - 5/40 19.09.2014 KERJ - Whispering Heaven - CIC1 - 4/30 23.09.2014 KERJ - Deathrow Stables - CIC1 - 5/30 24.09.2014 KERJ - Deathrow Stables - CIC1 - 3/30 25.09.2014 KERJ - Kilpailukeskus Reiter - CIC1 - 2/30 28.09.2014 KERJ - Rasco Sportponies - CIC1 - 4/30 29.09.2014 KERJ - Deathrow Stables - CIC1 - 1/30 01.10.2014 KERJ - Rasco Sportponies - CIC1 - 2/30 02.10.2014 KERJ - Rasco Sportponies - CIC1 - 4/30 03.10.2014 KERJ - Kilpailukeskus Reiter - CIC1 - 3/30 11.10.2014 KERJ - Taikakuun Kartano - CIC1 - 4/50 |
16.10.2014 KERJ - Taikakuun Kartano - CIC1 - 4/50 17.10.2014 KERJ - Taikakuun Kartano - CIC1 - 1/50 21.10.2014 KERJ - Rasco Sportponies - CIC1 - 4/30 31.10.2014 KERJ - Rasco Sportponies - CIC1 - 2/30 05.11.2014 KERJ - Taikakuun Kartano - CIC1 - 6/50 06.11.2014 KERJ - Dainty - CIC1 - 2/36 06.11.2014 KERJ - Taikakuun Kartano - CIC1 - 2/50 06.11.2014 KERJ - Vanima - CIC1 - 1/30 06.11.2014 KERJ - Rasco Sportponies - CIC1 - 5/30 04.11.2014 KERJ - Pimento - CIC1 - 3/30 07.11.2014 KERJ - Rasco Sportponies - CIC1 - 6/40 07.11.2014 KERJ - Vanima - CIC1 - 1/30 08.11.2014 KERJ - Rasco Sportponies - CIC1 - 2/40 10.11.2014 KERJ - Pimento - CIC1 - 2/30 16.11.2014 KERJ - Pimento - CIC1 - 5/30 21.11.2014 KERJ - Taikakuun Kartano - CIC1 - 1/40 22.11.2014 KERJ - Rasco Sportponies - CIC1 - 5/40 25.11.2014 KERJ - Taikakuun Kartano - CIC1 - 2/40 29.11.2014 KERJ - Taikakuun Kartano - CIC1 - 3/40 30.11.2014 KERJ - Taikakuun Kartano - CIC1 - 2/40 |
Valmennukset & päiväkirjamerkinnät
01.11.2014 kouluvalmennus, kirjoittanut omistaja
Kukkis oli tämän päivän kouluvalmennusta ajatellen aivan väärällä mielialalla, alkuverryttelyn aikana se nimittäin säntäili sinne tänne ja pukittikin muutamaan otteeseen. Valmentajamme saapuessa laitoimme tamman kuitenkin heti töihin aloittamalla kevyessä ravissa kulmavolttien ja loivien kaarevien urien kanssa. Sain taivuttaa Kukkista ihan reippaasti, että sain sen notkeaksi ja paremmin avuille - aina kun tuntui, että se oli ihan okei edestä, se ei polkenut tarpeeksi ja tahdista ei ollut tietoakaan. Kun saimme tamman näyttämään edes joltain, siirryimme laukkaan ja heti vastalaukkojen pariin. Kukkiksen rauhoituttua vastalaukat pysyivät yllä molempiin suuntiin ihan hyvin, mutta se kulki kauhean pitkänä. Niinpä koitimme koota tammaa aavistuksen verran, mutta Kukkis tuntui olevan asiasta hieman eri mieltä. Hetken tahtojen taiston jälkeen saimme kuin saimmekin tamman kootummaksi. Tässä vaiheessa tamma tuntui jo olevan hieman väsynyt kaiken riekkumisen ja aivotyöskentelyn jälkeen, että saimme ravata loppuravit.
26.08.2014 päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
Vihdoin koitti odotettu päivä, nimittäin aamu, jona starttasimme hevosrekan kohti Kilpailukeskus Reiteriä ja Kukkiksen ensimmäisiä virallisia kenttäkilpailuja. Olimme valinneet luokaksi ihan vaatimattomasti yhden tähden, sillä tamma oli suoriutunut erittäin hyvin aikaisemmista maastorataharjoituksista, joten sillä oli edellytykset tehdä yhden tähdenkin kilpailu ihan kohtuullisesti. Starttasimme koulukokeeseen ensimmäisten joukossa. Verryttelyssä en tuntunut saavan kovin hyvää otetta tammaan. Se oli kyllä kuuliainen, mutta epätasainen edestä ja tahdin suhteen. Itse kouluradan pääsimme kuitenkin läpi ihan sujuvasti ja lähellä omaa tasoamme, mutta tämä tarkoitti, että olimme vasta puolivälin huonommalla puolella koulukokeen jälkeen. Estekokeeseen sen sijaan lähdin luottavaisin mielin, olihan se yksi meidän vahvimpia osa-alueita! Ja Kukkis suorittikin esteradan erittäin vakuuttavasti ottaen yhden hipaisupuomin suoralta linjalta. Hyvillä mielin pakkailimme ponin takaisin autoon syömään päiväheiniä ja odottelimme itse malttamattomina maastoesteosuutta. Pian starttiaikamme lähenikin niin paljon, että oli aika ottaa Kukkis varustettavaksi. Verryttelyn jälkeen fiilis olikin loistava ja niinhän Kukkis tekikin sen - suoritti ensimmäisen vaativan maastoratansa ilman estevirheitä! Aikavirheiden vuoksi putosimme tuloksissa sijalle 26/40, mutta se ei fiilistä paljon latistanut.
22.08.2014 maastoestevalmennus, kirjoittanut omistaja
Tarkoituksena oli viedä Kukkis tekemään tuttarin tasoinen maastoesterataharjoitus viikon päästä, joten nyt olikin jo aika toiselle kunnon maastovalmennukselle sitten aivan ensimmäisen kerran jälkeen. Aloitimme hyppäämällä kaksi kertaa pätkän harrasteen esteitä, jotka olivat reitillä, joka kiersi pellon ympäri. Kukkis olisi halunnut mennä kauheaa kyytiä ja tuntuikin närkästyvän hieman, kun en antanut, ja se sinkosi ensimmäiset kymmenen hyppyä esteen jälkeen kauheaa kyytiä eteenpäin. Parin rundin jälkeen aloitimme tekemään tuttaritasoisia tehtäviä, kävimme tekemässä avohaudan ja trakehnerin, eivätkä ne tuottaneet ongelmia. Seuraavaksi otimme tukin mäen päällä, ja alamäen jälkeen mökki. Ensimmäisellä kerralla Kukkis tuli aivan liian lujaa, ja minä lepatin kyydissä ties mihin ilmansuuntiin, ja mökin yli pääsimme rehellisesti sanottuna vain sen takia, että se oli niin leveä ja yhtäkkiä Kukkiksen nenän edessä, joten vaihtoehtoisia reittivalintoja ei ollut. Toisella yrityksellä pidin paljon paremman kontaktin poniin ja saimme hieman tyylikkäämmän suorituksen. Teimme nopeasti vielä sekä tuttarin että helpon bankettitehtävät, joissa minun piti pitää sama ajatus, kuin edellisessä tehtävässä. Loppuun kävimme vedellä, eikä se tuottanut ongelmia, tuttarissa kun ei vielä veteen yleensä hypätä. Tämän treenin perusteella lähdetään ihan luottavaisena ensimmäiselle maastoradalle.