Wolkenhof Ponies

Vivarium jouduttiin lopettamaan 9.12.2021

Vivarium kel

Nimi	Vivarium kel	Rekisterinumero	VH07-029-0373
Rotu	Suomalainen ratsuponi 68,75%	Sukupuoli	ori
Väri, säkäkorkeus	punarautias, 145 cm	Painotus, koulutustaso	Esteratsastus, 110 cm (taso 6/5)
Syntynyt	04.12.2009	Ikä	17 vuotta
Omistaja	Wolkenhof Ponies (VRL-06725)	Kasvattaja	Kelmin Ponitalli

Vivarium on se pieni punainen poni, jonka kuulee jo kaukaa, kun ori on päästetty vauhtiin kentällä esteradalla. Ei sitä uskoisi, että sirosta 145 senttiä korkeasta ponista voisi tulla niin paljon ääntä, mutta kun orin päästää hyppäämään, tanner tömisee ja ilman täyttävät terävät pärskähdykset.

Hoitaessa Vivarium ei ole leppoisin tyyppi, mutta sen kanssa kannattaa vain tehokkaasti hoitaa hommat mitä oli ajatellutkin, ja siirtyä asiassa eteenpäin. Kärsivällisyys ei ole orin paras puoli, mutta kaikki normaalit toimenpiteet onnistuvat kyllä ilman sen suurempia mielenosoituksia.

Vivarium on vauhdikas tyyppi, jonka kanssa saa olla aina hoksottimet terävinä. Orilla on liukkaat liikkeet, mutta mieletön kapasiteetti esteradoille. Perustyöskentelyn suhteen saa aina olla tarkka, sillä jos orille antaa pikkusormen, lähtee helposti koko käsikin mukana. Voimalla orin kanssa ei silti voi alkaa vääntämään, vaan se nauttii kevyistä, oikein ajoitetuista avuista. Yksittäisistä napakammistakaan komennoista se ei ota itseensä, mutta auta armias, jos jäät vetämään tai puristamaan liikaa jalalla.

Vaikka ori ei ole kouluratsastuksessa parhaimmillaan, se on yleensä näppärän ratsastajan alla sen verran hyvin kuulolla, että isommatkaan esteradat eivät tuota ongelmia. Ori hyppää lennokkaasti, joskus hieman liiankin, ja laukan säätely on helppoa - niin kauan kuin kierrokset pysyvät riittävän alhaisina. Ratsastajan sähläyksen lopputuloksena on yleensä tulisilla hiilillä laukkaava poni, sillä Vivarium kuumuu kyllä nollasta sataan muutamassa sekunnissa. Puomit ja kavaletitkin saavat orin innostumaan, ja oikeastaan yleensä puomien noustessa se alkaa keskittyä paremmin, ja pitää itsensä miltei hinnalla millä hyvänsä irti puomeista.

Kaiken tämän jälkeen voinee kuvitella, että Vivarium ei ehkä ole se rentouttavin kaveri maastolenkille. No, orilla riittää kyllä vauhtia, mutta sen puolustukseksi sanottakoon, että se ei tunnu pelkäävän mitään. Kunhan ratsastaja malttaa hermonsa, niin Vivariumkin pysyy lungina - siis sen verran lungina, mitä orin normaalille luonnolle nyt sopii.

Suku & jälkeläiset

i. Delirium belgialainen ratsuponi 37,5% 147 cm, ruunikko VIR MVA Ch, KTK-III	ii. Nico Vega belgialainen ratsuponi 50% 144 cm, ruunikko	iii. Broadcast xx xx
		iie. Danaé wB
	ie. Everlea belgialainen ratsuponi 25% 151 cm, ruunikko	iei. Spectrum trak
		iee. Denise belg. rp 50% (ox x nf)
e. Selvagem Rebento new forest 137 cm, rautias YLA3	ei. Selvagem Whisper new forest 144 cm, rautias	eii. Whiskey nf
		eie. Brave Fille nf
	ee. Elfriida new forest 135 cm, rautias	eei. Nameless Boy nf
		eee. Infrerior Chica nf
25.01.2021 o. Wolkenhof Ardita ERJ-II (e. A'isha of Krofnock)
29.10.2021 t. Wolkenhof Ditzi (e. Blackwoods Dravin)

Arvokilpailumenestys

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

Päiväkirjamerkintä 2.11.2021, maastoilua

Tänään olin uhkarohkealla tuulella, ja muiden päivän ratsujen jälkeen viimeisenä, mutta vielä valoisan aikaan satulan alle pääsi Vivarium. Varustettuani orin suuntasin sen vaalean turvan kohti kellastuneiden puiden reunustamaa metsälenkkiä. Vivarium käveli reippaasti, mutta pää rennosti alhaalla, korvat tiukasti pystyssä ympäristöä tarkkaillen. Jo ravatessa ori pärski kovaan ääneen ja nyppi ohjia, mutta tuntui silti pysyvän jossain määrin housuissaan. Tutun laukkapätkän siintäessä edessä en tohtinut enää pidätellä innosta kihisevää ponia paketissa, vaan päästin sen varovasti laukalle, johon se reagoi pienellä loikalla. Ei mitään kovin dramaattista kuitenkaan. Laukkapätkän jälkeen sain pidätellä oria ihan toden teolla, ja lopulta se siirtyikin hieman vastahakoisesti käyntiin. Orin puhallettua hetken otin vielä ravia pitkän pätkän kotiin päin, jonka jälkeen se malttoikin jo kävellä löysin ohjin suhteellisen rauhalliseen tahtiin aina tallin pihaan asti.

Estevalmennus 24.05.2021

Vivariumin kanssa olikin vierähtänyt jo kolmisen viikkoa edellisestä estevalmennuksesta, joten lienee turhaa sanoa, että olimme kipeästi vailla valmentajan tilannekartoitusta. Sitä saimmekin kuin tilauksesta, sillä aloitimme itsenäisen alkuverryttelyn jälkeen heti kavalettiympyrällä, jossa tuli ensin saada normaalissa laukassa neljä askelta kaikkiin väleihin. Ja voi pojat, että tämä tehtävä ei tosiaan Vivariumin kanssa yhdessä ollut kovinkaan helppo; korjasin tuon tuosta aivan liikaa, jolloin Vivarium teki kovin suuren muutoksen tempoonsa, ja laukan rytmi meni sekaisin. Sinnikkään työskentelyn ja useiden toistojen jälkeen saimme kuitenkin tehtävän onnistumaan. Välikäyntien aikana luulin päässeeni pälkähästä ja että pääsisimme jo hyppäämään, mutta ei. Seuraavana oli vuorossa sama kavalettiympyrä, nyt laukkaa lyhentäen, eli joka väliin viisi laukkaa. Yllättäen tämä onnistui paremmin: minun piti vain huolehtia, että laukka pysyi riittävän lyhyenä, kaarretta oli tarpeeksi ja Vivarium pysyi tarpeeksi rauhallisena. Eniten haastetta oli viimeisimpänä mainitussa, sillä ori otti hieman tulta allensa liiasta pidättelystä. Suoritettuamme tämänkin tehtävän kelvollisesti, pääsimme vihdoin hyppäämään rataa. Vivarium tuntui ihan mielettömän hyvältä, joten teimme pienen pätkän ensin noin 80 cm esteillä, sitten radat noin metrin esteillä ja vielä hieman korotettuna. Valmentajamme naureskeli ja myhäili tyytyväisenä, kun hehkutin hämmentyneenä miten hyvältä ori tuntui ja miten helppoa radan ratsastaminen oli. "Helppoahan se on, kun poni on oikeasti avuilla", hän heitti ja vinkkasi silmää.