Esco jouduttiin lopettamaan 23.3.2021
Westwicked Dainty VH14-029-0580 ERJ-I
| Nimi | Westwicked Dainty | Rotu | Suomalainen ratsuponi 62,5% |
| Sukupuoli | ori | Säkäkorkeus, väri | 140 cm, tummanpunaruunikko |
| Syntymäaika | 20.08.2014 | Koulutustaso | Helppo A, 130 cm (estepainotteinen) |
| Omistaja | Ronya VRL-06725 | Kasvattaja | Dainty  |
Helmikuu 2015: ERJ-I pistein 8,5 + 41 + 25 + 14,5 + 12 = 101 p.
Esco, Ed, Eddy, Eddie… Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tämä erään tv-sarjan mukaisesti isänsä jalanjäljissä nimetty ori on ollut syntymästään asti juuri niin ihana, kuin Chuckin pojalta vain voi odottaa. Kun sekoitukseen lisättiin Edin emän rautahermoisuutta ja järkevyyttä, ei rumaa ankanpoikasta koskaan ollutkaan, vaan Ed on varsasta asti ollut enemmänkin juuri kuoriutunut joutsen.
Ed on hoitaessa seurallinen, mutta samaan aikaan rauhallinen. Se tietää oman arvonsa, muttei koskaan koita astua ihmisten varpaille - ei kuvainnollisesti eikä kirjaimellisesti. Se nauttii harjaushetkistä auringossa, tai oikeastaan missä vaan, eikä epäröi näyttää sitä. Se ei pelkää kasvojensa menettämistä, vaikka menee kiltisti vesiboksiin, rekkaan, traileriin eikä aiheuta ongelmia kengityksessä tai eläinlääkärin kanssa asioidessa. Se tietää olevansa juuri niin järkevä kuin se on, eikä sorru halpamaisiin kenkkuiluihin (kuten suuri osa Daintyn muista suuriegoisista poneista).
Vaikka Ed onkin poikkeuksellinen yksilö käytöksensä suhteen, sillä on silti suuri ego. Se loukkaantuu hieman, jos estevalmennuksessa hypätään sen mielestä liian pieniä ja helppoja tehtäviä. Kaikista haastavinta aikaa tuntuukin olevan talvikausi, kun pitäisi treenata ja jumpata pikkuesteitä, silloin Esco heittäytyy aavistuksen hankalaksi. Se rakastaa ajatusta, että saisi joskus treenata ja hypätä kisakorkuisia ratoja koko vuoden ympäri. Ja silloinhan Ed loistaa. Sileällä se on ihan mukava ratsastaa, aavistuksen eteenpäin ratsastettava ja aluksi tahmeahko, mutta sen saa hyvin sytytettyä. Se taitaa pohkeenväistöistä laukanvaihtoihin kaikenlaiset temput ja sopisi siinä mielessä kouluponiksikin, jopa luonteensa osilta, mutta sen liikkeet eivät ole kovin suuret tai lennokkaat. Ja toisaalta, orin veri vetää niin paljon esteille. Ed innostuu jonkun verran jo puomeista, mutta pysyy hyvin käsissä: se alkaa pärskyttelemään tyytyväisenä ja saattaa päästellä outoja ääniä ja vinkumisia hypätessään. Edillä on alusta asti ollut huiman helppo hypätä, kunhan muistaa ratsastaa kaarteet jämptisti eikä killu irti ponista saatika yritä edes vaikuttaa siihen.
Kilpailupaikalla Ed on aluksi melko pörheänä ja saattaakin olla, ettei se ensimmäiseen kymmeneen minuuttiin suostu edes pysymään paikallaan. Niinpä olemme kokeneet toimivaksi ratkaisuksi sen, että Ed otetaan ensimmäisenä ulos rekasta ja sitä talutellaan reilusti ennen varustamista. Verryttelyssä Ed saattaa muuttua hieman kovasuiseksi ja kuuliaisuus valuu sormien välistä, mutta vain siksi, että se tietää, mitä tuleman pitää. Radalla se on oma ihana itsensä ja koittaa tehdä parhaansa, joskin toisinaan se saattaa tehdä hieman omia päätöksiä, joten ratsastajan on syytä aina vain pysyä suunnitelmassaan ja viedä aikeensa loppuun asti.
Suku & jälkeläiset
| i. Fifth Mr. Bass saksalainen ratsuponi 62,5% mustanruunikko, 140 cm ERJ-I |
ii. Rosy Blush saksalainen ratsuponi 50%, m, 145 cm ERJ-II, YLA1 |
iii. Apple Blushing drp 50% (xx x nf) |
| iie. Rose Hip drp 50% (ox x nf) | ||
| ie. Baby Bluebell saksalainen ratsuponi 75% trn, 145 cm ERJ-II |
iei. Let It Be nf | |
| iee. Campanula drp 50% (ox x nf) | ||
| e. Dainty Weltenda suomalainen ratsuponi 62,5% punarautias, 146cm ERJ-I |
ei. Irresistible brittiläinen ratsuponi 87,5%, rt, 145 cm ERJ-I |
eii. Howen Iron Man conn |
| eie. J.E. Daya brp 75% (conn x brp [xx x nf]) | ||
| ee. Wichinda suomalainen ratsuponi 37,5%, trn, 147 cm ERJ-I |
eei. For Cash fwb | |
| eee. Weltia srp 75% (wm x rp [fwb x conn]) | ||
| 12.09.2014 o. Westward Dainty (e. Istria Millie) | ||
| 17.11.2014 o. Dainty Wicked Dimension (e. Winda Dainty), om. Overload | ||
| 20.01.2015 t. Dainty Zinnia EV-I (e. Fifth Azalea) | ||
| 07.05.2015 o. Touch Of Tiger (e. Chicadelita Feig), om. Pikkulinnun talli | ||
Kilpailukalenteri
Esco on kilpaillut ERJ:n alaisissa kilpailuissa 41 sijoitusta. Vain sijoitukset listattu.
09.09.2014 ERJ Haavelaakso - 120 cm - 2/30
11.09.2014 ERJ Haavelaakso - 120 cm - 2/30
11.09.2014 ERJ Crayon - 110 cm - 5/30
12.09.2014 ERJ Crayon - 110 cm - 2/30
12.09.2014 ERJ LAC - 120 cm - 5/40
13.09.2014 ERJ Crayon - 110 cm - 2/30
13.09.2014 ERJ Saanilan Suomenhevoset - 110 cm - 5/30
14.09.2014 ERJ Crayon - 110 cm - 5/30
15.09.2014 ERJ Saanilan Suomenhevoset - 110 cm - 3/30
15.09.2014 ERJ Haavelaakso - 120 cm - 2/30
15.09.2014 ERJ LAC - 110 cm - 6/40
16.09.2014 ERJ LAC - 120 cm - 1/40
16.09.2014 ERJ Untuvapilvi - 110 cm - 3/30
16.09.2014 ERJ Crayon - 110 cm - 2/30
16.09.2014 ERJ Pirunkorpi - 110 cm - 1/30
17.09.2014 ERJ Crayon - 110 cm - 4/30
18.09.2014 ERJ Saanilan Suomenhevoset - 110 cm - 3/30
19.09.2014 ERJ Saanilan Suomenhevoset - 110 cm - 3/30
20.09.2014 ERJ Pirunkorpi - 110 cm - 4/30
20.09.2014 ERJ Pirunkorpi - 110 cm - 3/30
20.09.2014 ERJ Crayon - 110 cm - 4/30
27.09.2014 ERJ Stajnia Trzebielino - 120 cm - 6/50
02.10.2014 ERJ Kisakeskus Bailador - 100 cm - 3/60
02.10.2014 ERJ Viljala - 120 cm - 1/40
03.10.2014 ERJ Zurück - 90 cm - 1/30
03.10.2014 ERJ Windsor Acres - 100 cm - 1/30
05.10.2014 ERJ Zurück - 90 cm - 5/30
05.10.2014 ERJ Zurück - 90 cm - 4/30
05.10.2014 ERJ Hazard - 120 cm - 6/40
06.10.2014 ERJ Domenica Estate - 110 cm - 1/30
07.10.2014 ERJ Blackwoods - 120 cm - 4/30
07.10.2014 ERJ Zurück - 90 cm - 2/30
07.10.2014 ERJ Kilpailukeskus Reiter - 130 cm - 4/28
08.10.2014 ERJ Blackwoods - 120 cm - 3/30
10.10.2014 ERJ Domenica Estate - 110 cm - 3/30
11.10.2014 ERJ Domenica Estate - 100 cm - 4/30
12.10.2014 ERJ Harder - 120 cm - 6/40
12.10.2014 ERJ Solutions - 120 cm - 2/40
12.10.2014 ERJ Solutions - 120 cm - 4/40
18.10.2014 ERJ Petäjävaara - 110 cm - 3/30
19.10.2014 ERJ Dainty - 120 cm - 2/30
19.10.2014 ERJ Dainty - 120 cm - 4/30
31.10.2014 ERJ Cup Solo - 120 cm - 3/299
Valmennukset & päiväkirjamerkinnät
10.01.2015 estevalmennus Krofnock Ranchissa, valmentajana K.J
Ronya ja Ed olivat selvästi panostaneet sileän ratsastuksen, poni kulki erinomaisesti kropan läpi ja käytti koko lihaksistoaan. Ratsastajalla oli suora ryhti ja erittäin kaunis tyyli ratsastaa. Hypätessä ratsastaja oli kuitenkin hieman liiankin jäykkä, kehotin häntä rentoutumaan hieman ja istumaan syvemmälle lähemmäs hevosta pitäen kontaktin paremmin. Ed innostui esteistä kiitettävän paljon ja varsinkin kaarteissa ratsastaja sai pitää ponin tarkasti apujensa välissä. Laukka meinasi muutamaan otteeseen venyä turhan pitkäksi hieman lyhyeksi rakennettuihin väleihin mutta virheet saatiin hyvin korjattua ratsukon hypätessä radan toiseen kertaan. Kotiläksyksi annoin edelleen ratsastajan harjoitella omaa rentoutta, varsinkin alaselästä ja reisistä, muuten ratsukon työskenteli oli sujuvaa. Hyvin hevosmainen poni oli kyllä tosiaankin mieleeni.
25.09.2014 estevalmennus, valmentajana Emmu
Tänään saavuin valmentamaan ratsukkoa toisen kerran ja päätimme jatkaa viime valmennuksen aiheista: tarkoituksenamme oli hypätä suhteutettuja linjoja ja pientä rataa. Ed vaikutti tänään jo alkuverryttelyissä virkeämmältä kuin ensimmäisen kerran sen nähdessäni, joten meidän oli helpompi lähteä liikkeelle. Aluksi pyysin Ronyaa tulemaan suhteutettua linjaa vaihtelevilla askelmäärillä – välillä laukkaa lyhentäen ja välillä pidentäen. Ed tuntui pitävän tästä harjoituksesta ja siitä alkoi löytymään täpäkkä kilpaponi sen hieman kuumetessa, vaikka estekorkeus olikin matala. Poniori pysyi kuitenkin ratsastajansa käsissä hyvin, eikä heillä ollut minkäänlaisia ongelmia kontrollin kanssa. Suhteutetuilta linjoilta jatkoimme radan hyppäämiseen. Estekorkeus ei edelleenkään ollut ihmeellinen ja olin päättänyt keskittyä paljon perusratsastukseen esteiden välillä. Muutamia asioita korjasin ratsastajalta, mutta muuten homma toimi hyvin ja Ed hyppäsi kevyesti ja kuunteli ratsastajaansa tarkkaavaisesti. Tähän olikin hyvä päättää valmennus ja loppuverryttelyissä ponikin vaikutti tyytyväiseltä itseensä.
22.09.2014 estevalmennus, valmentajana Emmu
Saavuin tänään valmentamaan minulle uutta tuttavuutta: Ronyaa ja Ediä. Ratsukon alkuverryttelessä kasasin maneesiin rataa ja välillä vilkuilin ratsukon yhteistyötä sivusilmällä. Ed vaikutti hieman laiskahkolta, mutta muuten kuuliaiselta. Päätinkin aloittaa ponia herättelevillä harjoituksilla ja pyysin ratsukkoa tulemaan alkuverryttelyiden jälkeen pienillä kavaleteilla tehtävää, johon olin sisällyttänyt paljon nopeita siirtymisiä. Alkuun poni hieman vastusti suunnitelmaani ja protestoi ratsastajansa turhan napakoita apuja pukittamalla, eikä suinkaan reagoimalla halutulla tavalla. Ronyan jatkaessa sitkeää vaatimista Ed kuitenkin saatiin heräteltyä ja pääsimme hyppäämään alkuperäisen suunnitelman mukaisesti erilaisia suhteutettuja linjoja. Alkuun estekorkeus oli matalalla, eikä poniori tuntunut pitävän näitä esteitä minään – se hyppäsi laiskasti ja kolautteli puomeja. Muutamalla hypyllä pyysin Ronyaa napauttamaan napakasti pohkeilla, jotta Ed saatiin hyppäämään pienetkin hypyt kunnolla. Tämän jälkeen homma alkoikin luistamaan ja poni hyppäsi ongelmitta, vaikka estekorkeus olikin selkeästi sen mieleen liian pieni. Sovimme valmennuksen päätteeksi vielä toisesta valmennuskerrasta.
10.09.2014 estevalmennus, kirjoittanut omistaja
Ed vaikutti jo alkuverryttelyiden aikana epäilyttävän innokkaalta, ja saatoin parahtaa ääneen nähdessäni alkuverryttelytehtävän: neljä kavalettia tasaisesti ympyrällä, väleihin neljä laukka-askelta. Tässä tehtävässä olisi nimittäin kaivattu enemmänkin rauhallisuutta kuin räjähdysvalmista ponioria satulan alla. Jonkun aikaa jouduimme hieromaan tehtävää, sillä aina jos jouduin vähänkään ratsastamaan kavaletille eteen, seuraava väli meni lähestulkoon varmuudella aivan päin honkia. Lopulta saimme kuitenkin molempiin suuntiin mukavan tasaiset pari kierrosta. Hyppäämisen aloitimme kolmoissarjalla, jonka valmentajamme oli laskenut ristikoiksi ja lisäillyt väleihin maapuomeja Edin intoa rauhoittamaan. Ori yllättikin positiivisesti suorittaen jumppasarjan heti ensimmäisellä yrittämällä tarkasti eikä turhia venynyt väleissä. Sen sijaan jonkinlainen vielä syvemmälle patoutunut energia pääsi valloilleen, kun lähdimme ensimmäiselle kierrokselle noin 110 cm korkealle radalle. Jouduin muutamaan otteeseen pysäyttämään Edin maneesin seinää päin, sillä meno alkoi käydä liian villiksi, eikä ori tullut lainkaan takaisin esteiden jälkeen. Päätimme, että emme nosta esteitä seuraavalle kierrokselle, vaan hyppäämme lyhennetyn version ensimmäisestä radasta samoilla korkeuksilla. Edellisestä episodista turhautuneena otin jämptin ja erittäin tukevan otteen oriin, pidin ne (perhanan) ohjat tiukasti käsissä ja ratsastin oikeasti jokaisen kaarteen ihan seinän viereen, enkä edes antanut ponille mahdollisuutta viilettää oman tahtonsa mukaan. Tämä onnistukin hienosti, tai hienosti ja hienosti, sillä radan jälkeen valmentajamme naureskeli, että olisin toki voinut rentoutua hieman. Nostimme vielä muutamaa estettä jonkun verran, 120-130 cm korkeudelle ja hyppäsimme lyhyen neljän esteen pätkän, joka sujui jo paremmin - ja ennen kaikkea rennommin. Tähän viimeisimpään olin itsekin tyytyväinen.