Rasco Sportponies

Nellie jouduttiin lopettamaan 21-vuotiaana 22.6.2021

Finellie

Rekisterinumero VH14-029-0443
Rotu, sukupuoli saksalainen ratsuponi (50%), tamma
Väri, säkäkorkeus punarautias, 145 cm
Syntynyt, ikä 24.07.2014 Saksassa
Omistaja Ronya VRL-06725
Kasvattaja A. Renter
Painotus, koulutustaso kenttäpainotteinen, Helppo
Maaliskuu 2015: KERJ-I (105,5 pistettä)

Nellie on erittäin mukavuudenhaluinen, utelias ja energinen poni, ja jos jotain ennen kaikkea - niin tamma. Suoraan sanottuna tämä neiti on varsinainen hienohelma, jolle esimerkiksi sadepäivät ovat sietämättömän vastenmielisiä ja heiniä ei voi syödä, jos ne ovat vähänkään likaantuneet. Siitä huolimatta tämä samainen poni, joka saattaa aamulla tarhaan vietäessä väistellä vesilätäköitä puhisten, saattaa viipottaa menemään maastoradalla vesitehtäviä niin mielissään. Ota hänestä nyt selvää - nainen!

Hoitaessa Nellie tykkää rutiineista. Se jopa hieman närkästyy, jos sen hoitojärjestys sekoitetaan. Kumisukaharjauksesta Nellie ei pidä, mutta kovalla harjalla reipas harjaus on neidin mieleen. Harjatessa ja muutenkin hoitaessa Nellie ei aina jaksaisi pysyä paikoillaan, vaan mielummin tutkiskelee kaltereiden välistä tallin tapahtumia. Kuljetus sujuu tämän neidin kanssa ilman ongelmia - kilpaponi juuriaan myöten - mutta muuten Nellie on vähän kärsimätön. Kengittäessä se jaksaa hetken seistä paikoillaan, mutta saattaa sitten alkaa levottomasti liikuskelemaan ja kiskomaan jalkojaan. Eläinlääkäristä neiti ei pidä, mutta rutiinitoimenpiteet sujuvat kyllä, ainakin jollakin asteella. Kilpailupaikalla Nellien kanssa on todella rasittavaa koittaa odotella, sillä neiti ei suostuisi lainkaan seisomaan paikoillaan. Vain varustaessa se seisoo, mutta muuten se tylsistyy, ja sen kanssa on helpompi vain kävellä. Autossa se kyllä jaksaa heinäverkon kanssa odotella pidempiäkin aikoja.

Sileällä Nellie on melko haastava. Sillä ei luonnostaan ole kovinkaan isot liikkeet, vaan sen lavat pitää saada hyvin irtonaisiksi, jotta saa esitettyä jotain. Samoin takapää pitää saada toimimaan ja ratsastajan käden tulee olla vakaa, jotta neiti liikkuisi halutussa muodossa. Nelliellä on taipumus kulkea vähän pitkänä ja niin, ettei se oikeasti ole läpi, joten satulan päällä pitää kyllä tosissaan tehdä töitä. Kun Nellien saa työmoodiin, alkaa homma helpottua, ja se kulkeekin mukavasti. Esteillä tamma kuumuu jonkun verran, ja oikeastaan jo puomeilla. Ratsastajan pitää olla itse rauhallinen, pitää hyvin huolta tasapainostaan ja koittaa rauhoitella tammaa. Nellielle on kuitenkin aika yhdentekevää, miten esteelle tullaan: melkein aina mennään yli. Tammalla on niin hyvä oma moottori hypätessä, että yleensä aina vauhtia löytyy sen verran, että ainakin sen turvin mennään yli (lopputuloksesta ei kaikissa tapauksissa puhuta). Olettaa voisi, että tamma sekoaisi maastoesteillä, mutta ei! Osaa se tämäkin yksilö yllättää. Nimittäin Nellie on maastoesteillä miltei samanlainen kuin rataesteillä. Se vain ylipäätään tykkää hyppäämisestä. Kyllähän se maastossa reippaasti etenee, mutta niinhän se on tarkoituskin. Toisinaan Nellie on vähän spooky, ja niinä päivinä ratsastaja saa tosiaan laittaa kaiken peliin, että maastoradalta päästään a) ehjin nahoin ja b) puhtaasti maaliin. Tällöin helpoltakin tuntuvat asiat, kuten yksittäiset haudat maastoradan varrella voivat olla Nelliestä kamalan iso juttu. Hyvinä päivinä se viipottaa menemään niin, ettei selässä edes huomaa esteiden ylityksiä. Ota hänestä nyt sitten selvää!

Kouluaitojen sisällä Nellie tietää mitä tapahtuu, ja jollain tavalla ryhdistäytyy. Se jättää hetkeksi tammamaiset oikkuilunsa ja kulkee radan mukavasti ratsastajaa kuunnellen. Silloin tällöin, esimerkiksi kiimojen aikana tamma voi hieman pistää vastaan tai laittaa ranttaliksi, mutta tuskimpa koskaan niin, että koko ohjelma menisi päin metsiä. Esteradalla Nellie on samanlainen kuin kotona. Maastoradalla se saattaa innostua maastotreenejä enemmän, etenkin alussa tammaa saa kyllä pidätellä aika paljon. Lähdössä pitää varoa, ettei vain paineista tammaa, sillä se kyllä kerää kierroksia lähtölaskennasta ihan itse ja saattaa vähän mennä kahdellakin jalalla. Muutamien esteiden jälkeen se rauhoittuu, ainakin siinä määrin mitä on mahdollista - sanotaanko ennemminkin niin, että se palautuu taas normaalitilaan.

Suku ja jälkeläiset

Shirana ox
punarautias, 153 cm
Firana ox
rt, 151 cm
Shirlette ox
rtkm, 157 cm
Finanya
connemara, rautias, 143 cm
Natal Enforcement
conn, rn, 146 cm
Delle Juliet
conn, rtpäis, 141 cm
13.09.2014 tamma Florence v.d. Rasco KERJ-II i. Superb v.d. Wilhoeve VRL-06725
26.12.2014 ori Willem v.d. Rasco i. Wilfred von Dunsthof VRL-06725
02.01.2015 tamma Fichia v.d. Rasco i. Chivalrous VRL-06725

i. Shirana ox on Saksassa vaikuttanut upea arabialaisori joka on nuoresta asti nauttinut vankkaa näyttelymenestystä. Ori on peruskoulutettu, mutta sillä ei ole koskaan kilpailtu ratsastuslajeissa. Se myytiin 6-vuotiaana jo menestyneenä pois kasvattajaltaan, ja jatkoi myös uudessa kodissaan voittokulkuaan. Nyt eläkepäivillään se on yhä samassa kodissa. Oria on käytetty melko vähän puhtaiden arabialaisten jalostukseen, mutta sitä löytyy muun muassa ratsuponien ja welsh part bredien sukutauluista melko runsaastikkin. Jälkikasvulleen ori on periyttänyt varsin sähikäistä ja herkkää luonnetta. Sen ponikokoiset jälkeläiset, joihin itselläni on ollut suurin intressi, ovat pärjänneet monipuolisesti eri lajeissa, joskin melko keskiverrosti. Yksikään Shiranan varsoista ei ole yltänyt lajissaan huipulle.

ii. Firana ox oli erittäin suosittu arabiori, joka on jättänyt jälkeensä reilut parisataa jälkeläistä. Oria ei kauheasti kilpakentillä nähty, toki muutamaan otteeseen helpoilla kouluradoilla, mutta pääasiassa ori keskittyi näyttelypuoleen ja kävi myös laatuarvosteluissa aikanaan. Se pärjäsikin hienosti ja on pääosin periyttänyt korrektia rakennetta myös jälkeläisilleen. Sen jälkeläiset ovat myös olleet sporttisia ja muutama niistä on noussut yllättävänkin korkealle tasolle kilpailemaan, ollakseen kuitenkin arabialaisia.

ie. Shirlette ox oli arabialaiseksi varsin kapasiteetikas esteratsu ja hyppäsikin esteluokkia aina 120-130-tasolle asti. Valitettavasti tamman kilpaura päättyi jo varhain etujalan pahaan rasitusvammaan, jolloin tunnettu arabikasvattaja osti sen siitostammaksi itselleen. Kasvattajan kasvattajanimen alle Shirlette varsoikin neljä hienoa varsaa, joista tosin vain yksi osoitti kykyä esteradoille ja lunasti myös lupauksensa. Shirlette elelee yhä samassa paikassa eläkkeellä.

i. Finanya on tunnetun esteponiorin tammajälkeläinen, mutta siitä huolimatta Nanya ei itse ole kilpakentillä kauhean paljon viihtynyt. Sitä hypättiin kyllä nuorten ponien esteluokkia, mutta tamma ei koskaan osoittanut niin suurta intoa ja paloa hyppäämiseen kuin isänsä, että pian leikistä luovuttiin - tamma kun ei hypännyt kuin maksimissaan 110 cm ratoja. Tässä välissä Nanya varsoi kaksi varsaa kasvattajallaan, jonka jälkeen se palasi työntekoon ja tällä kertaa kenttäratsastukseen. Pienemmät esteet ja rennompi fiilis tuntuivatkin olevan tamman mieleen, ja se saavutti muutaman alueellisen mestaruudenkin kolmen vuoden aikana Saksassa. Tamman varsat sen sijaan tuntuivat saaneen kaiken sen piiloon jääneen innostuksen esteitä kohtaan, ja molemmat niistä, Nellie ja orivarsa, ovat pärjänneet hienosti. Orivarsa onkin kilpaillut estepuolella ja osallistunut kerran Saksan mestaruuksiinkin. Nykyään Nanya elelee yhä kasvattajansa hellässä huomassa ja on puoliksi eläkkeellä, joskin muutamia kertoja viikossa se opettaa kahta pientä ponityttöä ratsastuksen saloihin.

ei. Natal Enforcement on Isosta-Britanniasta 5-vuotiaana Saksan puolelle tuotu connemaraori, joka niitti aikanaan mainetta poniesteradoilla ympäri Eurooppaa. Orilla on plakkarissaan jopa yksi EM-mitali pitkäaikaisen ratsastajansa kanssa. Ori kilpaili pitkään, 18-vuotiaaksi asti isoillakin esteillä, jonka jälkeen vielä muutaman vuoden alle metrisillä esteillä opetusmestarina. Tämän jälkeen ori sai arvoisensa seremonian kilpauran päättyessä. Natal Enforcementilla on kymmeniä jälkeläisiä, joista suurin osa ihan puhtaita connemaranponeja. Se on periyttänyt noin puolille jälkeläisistään hyppykykyään, joskin on huomattu, että suurin osa varsoista ei ole ollut kovinkaan yhteistyökykyisiä ainakaan helposti - mitä ori itse taas oli. Natal Enforcement lopetettiin vastikään 25-vuotiaana nivelrikon vuoksi.

ee. Delle Juliet oli Saksassa pienelle ponikasvattajalle syntynyt suloinen connemaranponitamma, joka myytiin eteenpäin 7-vuotiaana tämän varsottua yhden varsan. Uudella omistajallaan tamma varsoi Finanyan sekä yhden orivarsan, jonka jälkeen tamma valitettavasti jouduttiin lopettamaan jo 13-vuotiaana sen murrettua jalkansa tarhassa. Tamman jälkeläiset ovat varsin erilaisia kaikki kolme, eikä niistä ole huomattu mitään suurta yhdistävää tekijää. Juliet kilpaili sekä koulu-, este- että kenttäratsastuksessa helppoja luokkia hyvällä asenteella ja pärjäsikin. Korkean tason kilpaponiksi siitä ei kuitenkaan ollut, eikä sen kisaura kestänyt kovinkaan kauan.

Kilpailukalenteri (41 sijoitusta)

29.08.2014 KERJ - Kilpailukeskus Reiter - Helppo - 1/40
30.08.2014 KERJ - Mörkövaara - Helppo - 4/40
01.09.2014 KERJ - Gateaway - Helppo - 3/30
06.09.2014 KERJ - Susiraja - Helppo - 3/30
12.09.2014 KERJ - Rasco Sportponies - Helppo - 3/30
26.09.2014 KERJ - Deathrow Stables - Helppo - 4/30
26.09.2014 KERJ - Myllykuja - Helppo - 2/28
27.09.2014 KERJ - Deathrow Stables - Helppo - 2/30
02.10.2014 KERJ - Rasco Sportponies - Helppo - 5/30
05.10.2014 KERJ - Vanima - Helppo - 2/22
08.10.2014 KERJ - Rasco Sportponies - Helppo - 1/30
15.10.2014 KERJ - Taikakuun Kartano - Helppo - 3/44
18.10.2014 KERJ - Rasco Sportponies - Helppo - 4/30
18.10.2014 KERJ - Taikakuun Kartano - Helppo - 5/44
20.10.2014 KERJ - Rasco Sportponies - Helppo - 1/30
01.11.2014 KERJ - Rasco Sportponies - Helppo - 5/30
03.11.2014 KERJ - Rasco Sportponies - Helppo - 5/30
04.11.2014 KERJ - Rasco Sportponies - Helppo - 5/35
05.11.2014 KERJ - Pirunportti - Helppo - 5/40
05.11.2014 KERJ - Dainty - Helppo - 4/31
08.11.2014 KERJ - Dainty - Helppo - 5/31
09.11.2014 KERJ - Pimento - Helppo - 1/30
09.11.2014 KERJ - Mörkövaara - Helppo - 1/40
10.11.2014 KERJ - Rasco Sportponies - Helppo - 2/35
18.11.2014 KERJ - Rasco Sportponies - Helppo - 3/40
20.11.2014 KERJ - Pimento - Helppo - 5/30
22.11.2014 KERJ - Rasco Sportponies - Helppo - 4/40
22.11.2014 KERJ - Taikakuun Kartano - Helppo - 1/40
02.12.2014 KERJ - Devilsfair - Helppo - 5/30
04.12.2014 KERJ - Rasco Sportponies - Helppo - 4/40
22.12.2014 KERJ - Taikakuun Kartano - Helppo - 3/49
23.12.2014 KERJ - Mörkövaara - Helppo - 1/30
26.12.2014 KERJ - Taikakuun Kartano - Helppo - 4/49
27.12.2014 KERJ - Taikakuun Kartano - Helppo - 4/49
29.12.2014 KERJ - Mörkövaara - Helppo - 1/30
30.12.2014 KERJ - Mörkövaara - Helppo - 5 /30
30.12.2014 KERJ - Taikakuun Kartano - Helppo - 7/49
31.12.2014 KERJ - Taikakuun Kartano - Helppo - 4/49
02.01.2015 KERJ - Thrillium - Helppo - 2/30
04.01.2015 KERJ - Thrillium - Helppo - 2/30
30.09.2014 KERJ Cup - Bailador - Helppo - 8/77

Valmennukset & päiväkirjamerkinnät

25.11.2014 maastoestevalmennus, valmentajana narri

Huonojen ajokelien vuoksi saavuin Rasco Sportponiesin tiluksille hieman myöhässä. Parempi varmasti kuitenkin hieman myöhässä kuin niska taittuneena ojassa. Tallilla minua tervehti Ronya poninsa Nellien selästä. Olin pyytänyt ratsastajaa verryttelemään valmiiksi, joten lähdimme suoraan maastoesteille. Olin suunnitellut tekeväni tukkihyppytreeniä muutamalla risuesteellä höystettynä. Pyysin matkan varrella Ronyaa ottamaan ravia, ympyröitä, voltteja ja siirtymisiä pusikoissa könytessäni. Nellie liikkui eteenpäin reippaasti, apuja kuunnellen. Paikan päälle päästyämme selitin, mitä halusin. Periaatteessa tehtävä oli yksinkertainen: tukki, loivalla kaarella kapea risueste ja toinen tukki.

Halusin ratsukon osuvan keskelle risuestettä, joten korostin saman tien Ronyalle kontrollin tärkeyttä. Reipas laukka sillä temmolla kuin ratsastaja halusi, apujen piti mennä heti läpi ja vaikka ponin pitäisi olla hallinnassa, sitä ei saisi kuitenkaan pitää liikaa paketissa, jotta tempo pysyisi tarpeeksi reippaana ja hypyt sujuisivat hyvin. Nellie oli hyvin avuilla ennen tehtävää, mutta esteillä se sai kavioihinsa vipinää ja juoksi liikaa apujen läpi. Tukki ylittyi hyvin, risueste vinossa maha risuja viistäen ja tukille saatiin aikaan vino kielto. Valitin aikani Ronyalle avuista, liiasta vauhdista ja maastoesteiden hajoamattomuudesta ennen kuin päästin ratsukon takaisin tehtävää koettamaan. Tällä kertaa hypyt sujuivatkin huomattavasti paremmin, Ronya rauhoitti Nellietä istumalla lähellä ponia ja pidättämällä enemmän istunnalla kuin kädellä. Tukki ylittyi helpon näköisesti, maha ei enää viistänyt risuja ja vaikka tie olisi saanut parempi, hypyt osuivat oikeisiin paikkoihin.

Hommaa treenattiin ahkerasti ja tehokkaasti, välillä suuntaa vaihtaen ja väliin ottaen ravilla ympyrää ja siirtymistä. Nelliellekin saatiin motivaatio kunnolla kohdilleen työntekoon eikä Ronya joutunut enää tuskailemaan joka askeleen kanssa. Matkustamaan ei tamman selässä päässyt, vaan jotta hyppy olisi osunut oikeaan ponnistuspaikkaan hyvällä tiellä sai Ronya kyllä hikoilla ainakin tarpeeksi.

11.11.2014 rataestevalmennus, kirjoittanut omistaja

Vihdoin oli taas Nellien vuoro päästä hyppäämään rataesteitä valvovan silmän alla, viime kerrasta onkin jo ihan liian kauan aikaa - en edes kehtaa myöntää, kuinka kauan... Aloittelimme kavalettitehtävillä jonka jälkeen siirryimme kaksoissarjalle, jossa oli lähestymisen tukena kolme maapuomia, samoin kuin sarjan välissä yksi, joka ohjasi ponia oikeaan paikkaan sarjavälissä. Tämä sujuikin ongelmitta kumpaankin suuntaan, jonka jälkeen otimme käsittelyyn suoran linjan, joka sisälsi kolme pystyä vinossa. Tulimme linjan pari kertaa peräkkäin ja nostimme aina viimeistä, kaksi ensimmäistä saivat olla melko pieniä. Kolmannella kerralla Nellie suhahti viimeisestä pystystä niin nopeasti ohi, etten kerennyt edes reagoimaan. Olin tullut linjalle liian pienesti sisään, joten olin joutunut työntämään tammaa hieman keskimmäiselle ja näin tasapainoni horjahti aavistuksen verran, jolloin tamma pääsi luiskahtamaan ohi viimeisestä osasta. Uudella yrityksellä ja tarkemmalla ratsastuksella pääsimme linjan ilman ongelmia. Lyhyiden välikäyntien jälkeen otimme käsittelyyn lyhyen radan, joka sisälsi kaarevia uria ja myös jo hyppäämämme vinolinjan ja sarjan, tosin ilman apupuomeja. Nellie hyppäsi ihan hyvin, joskin aavistuksen jännittyneesti ensimmäisellä kierroksella. Toiselle kierrokselle emme nostaneet jo valmiiksi noin metrin korkeudella olevaa rataa, vaan halusimme Nellietä vaan rennommaksi ihan kokonaisuudessaan. Sain itsekin ohjeita ja uudelle yritykselle lähtiessäni keskityin oikeasti siihen, että itse ratsastaisin pehmeämmin ja saisin esimerkiksi paikat vielä paremmin kohdilleen. Nellien hypyssäkin tuntui näiden muutosten myötä aivan selkeä ero, eikä itsellänikään ollut oikeastaan mitään huonoa sanottavaa toisesta radasta! Kehujen myötä ravailin loppuravit tyytyväisenä sekä itseeni että poniin.

2.9.2014 maastoestevalmennus, kirjoittanut omistaja

Voi että, minkälainen Nellie tänään oli. Juuri sellainen, mitä aina pahimmissa kauhukuvissani maalailen ennen maastoradalle lähtöä. Vielä alkuverryttelyhyppyjen ajan tamma oli ihan ok tuntuinen, vähän sitä sai paineistaa esteelle, mutta kun aloimme tekemään tehtäviä, niin ei kun ei. Ensin tamma otti avohaudalla Drama Queen -kiellon, ja seuraavalla kerralla hyppäsi järkyttävän loikan, ja lähti esteen jälkeen niin vauhdikkaasti kun vain ikinä siroista jaloistaan pääsi. Noh, seuraavaksi koitimme tehdä kaarevalla uralla kahta mökkiä, ja tamma tuntui siltä, kun olisi saippuapalalla ratsastanut. Aina pääsimme jälkimmäiselle mökille, mutta emme kovin tyylipuhtaasti, sillä aina kun käytin toista jalkaa, tamma reagoi niin paljon sivulle, että minun piti korjata toisella jalalla, ja kierre oli valmis, ja tätä jatkui aina sinne toiselle mökille asti. Pikkuhiljaa tamman turhat spookailut alkoivat onneksi vähentyä, ja lopuksi pääsimme pienen tuttarin-helpon tasoisen radanpätkänkin ihan mallikkaasti. Mutta huh, kyllä sitä taas tänään joutui oikeasti töihin!