Superb v.d. Wilhoeve
|
|
(13 vuotta)Superb eli näin meidän kesken Suppari on lempinimensä ansainnut. Se on Rascon ensimmäisiä poneja, ja kun menin katsomaan myytävää nuorta ponia, ihastuin ennen kaikkea sen hyppyyn, joka oli terävä, mutta samaan aikaan rento. Nuoren ponin ostamisessa oli se kätevyys, että siitä sai muovata täysin omaan käteensä sopivan. Ja senhän minä tein, ja onnistuinkin kaikin puolin varsin mallikelpoisesti.
Hoitaessa Suppari on suorastaan ihana. Se ei välitä, vaikka olisi yksin tallissa tai vaikka mitä sählinkiä olisi menossa. Herra vaan seisoskelee tyytyväisenä saamastaan huomiosta ja nauttii harjauksesta. Suppari onkin varsinainen nautiskelija, ja rakastaa harjauksen lisäksi lämpimiä suihkuja ja kevään ensimmäisiä ruohonkorsia auringonpaisteessa. Taluttaessa herraa saa lähinnä vain hoputella ja vetää perässä, mutta verkkaisesta tahdista huolimatta se tulee aina kiltisti perässä. Traileriin mennessä herra saattaa ehkä muutaman kerran pysähtyä, mutta muutamien hetkien maanittelun jälkeen tulee kyllä koppiin asti, eikä tilanteessa kulu edes paljon aikaa. Pidemmän kisatauon jälkeen se saattaa kävellä sinne suoraankin. Hevosautoon se sen sijaan menee ongelmitta, ja tykkääkin matkustaa enemmän siellä.
Ratsastaessakin Suppari jatkaa rennon letkeällä linjallaan, joskus jopa liian. Sileällä sitä saa vähän hoputella eteenpäin, mutta kevyt se on etenkin suusta. Silti se vaatii tasaisen tuntuman ja paljon jalkaa, jotta suorittaa kouluohjelmia tyylikkäästi. Puomit ja pikkuesteet herra tekee vähän laiskanpulskeaan tapaan ja niin sanotusti vasemmalla kädellä, tai kaviolla ehkä tässä tapauksessa. Esteiden noustessa herran saa silti innostumaankin, ja oikeastaan pitääkin hieman saada. Jotta etäisyydet löytyvät mukavasti ja meno sujuu vaivattoman näköisesti, tarvitsee Suppari aika paljon laukkaa, nopeasti reagoivan ratsastajan ja paljon tukea edestä. Suppari kieltää rataesteillä harvoin, mutta puomeja se saattaa ottaa mukaansa. Etenkin kolmen päivän kenttäkilpailuissa on tärkeää verryttelyssä tuoda herraa vähän lähelle esteitä, jotta saadaan puomit pysymään radalla kannattimillaan.
Maastorata on ehkä Supparille se mieluisin, ja ylipäätään se tykkää mennä maastossa. Tämän herran kanssa ei ainakaan koskaan maastoradalla tarvitse pelätä kontrollin menettämistä - sitä ei tapahdu! Alkuradasta voi joutua vähän pidättelemään, mutta loppurutistuksia saa tosiaan herrasta puristaa irti, ainakin pidemmillä maastoilla. Esteäly on Supparilla aina ollut huippuluokkaa, ja sen kanssa tekniset, kontrollia vaativat tehtävät sujuvat todella hyvin! Suppari kieltää vain, jos joutuu aivan mahdottomaan tilanteeseen. Pienemmillä radoilla se saattaa kuljettaa kuskin maaliin, vaikka satulan päällä olevan taitotaso olisi vain esteille ohjaamisen luokkaa. Supparin kanssa haastavinta maastossa ovat ehdottomasti vesitehtävät. Se hyppää mukavasti veteen, mutta vedessä pitää pitää huoli, että laukkaa on tarpeeksi. Etenkin, jos vedestä hypätään pois tai itse vedessä hypätään, on tärkeää, että saa laukan pyörimään riittävästi.
Suku ja jälkeläiset
| Dandy Elmett xx tummanruunikko, 159 cm |
Excessive xx trn, 166 cm |
| Deonora xx tummanrautias, 157 cm |
|
| Queen Bee new forest rautiaankimo, 140 cm |
Kingfisher Carito rn, 144 cm |
| Bellodina rtkm, 142 cm |
| 13.09.2014 | tamma Florence v.d. Rasco KERJ-II | e. Finellie | VRL-06725 |
| 25.10.2014 | tamma Roderica v.d. Rasco KERJ-I | e. Cawebury Rhianna | VRL-06725 |
| 06.05.2021 | tamma Tinke v.d. Rasco | e. Asterdorfs Tiki | VRL-09844 |
i. Dandy Elmett xx edustaa ratsulinjaista täysverikantaa Saksassa, ja ehkäpä Suppari on saanut palon maastoradalle juuri isältään. Elmett nimittäin kilpaili jonkun aikaa kahden tähden tasolle asti kansallisia ja kansainvälisiä kenttäkilpailuita, jonka jälkeen se siirtyi siitoskäyttöön. Se oli tunnettu kovasta vauhdistaan maastoradalla ja aiheutti muutaman kohunkin villillä menollaan. Ennen kenttäuraansa ori toimi parempana harrasteratsuna. Siitosorin ura ei Elmetin kohdalla kantanut kovin kauas, sillä sen varsat eivät olleet erityisen hyväluonteisia muutamia poikkeuksia lukuunottamatta - esimerkiksi Supparia.
ii. Excessive xx on Irlannissa syntynyt täysiveriori. Se myytiin 9-vuotiaana Saksaan kilpailtuaan nuorena risuestelaukoissa, jonka jälkeen se siirtyi kenttäratsastuksen puolelle. Saksassa siitä kiinnostuttiin sen lupaavien tulosten myötä, mutta Euroopan mantereella se ei kuitenkaan lunastanut korkeita odotuksia. Se kilpaili kyllä jonkun verran yhden ja kahden tähden kilpailuita, mutta oli aina korkeintaan tuloslistan puolessa välissä. Ori on luonteeltaan melko hankala, sekä tallissa että muuten käsitellessä, mutta tositoimiin päästessään se on varsin mutkaton ja helppo - ainakin maastoradalla! Orilla on viisi jälkeläistä, kaksi ponia ja kolme hevosrotuista, jotka ovat kaikki kilpailleet kenttäratsastuksessa ainakin jollakin tasolla.
ie. Deonora xx on Saksassa estepuolella kilpaillut tamma, joka kilpaili nuorempana ikäluokkansa parhaimmiston kanssa. Sitten tamma loukkasi jalkansa, jonka jälkeen se on ollut käytössä amatööreillä pienemmillä esteillä. Deonoralla on vain yksi varsa, Elmett, joten sen periyttävyydestä ei voida sanoa tekemättä oletuksia. Deonoralla itsellään on hieno suku, jossa on paljon tunnettuja nimiä, ja tästä syystä se varmasti päätyikin heti nuorena ammattiratsastajan alle. Tamman luonteesta huomaa hyvin sen täyden veren, mutta ajoittaista innostumista ja kuumumista huomioimatta se on kiltti ja huomaavainen ihmisiä kohtaan. Nykyään Deonora viettelee leppoisia vanhuudenpäiviä viimeisimmällä omistajallaan.
e. Queen Bee toimi, ja toimii yhä kilpaponina Saksassa. Se kilpailee sekä este- että kouluratsastuksessa pienten ponien luokissa ja tekee tasaisen varmaa tulosta sijoittuen lähes aina. B syntyi nyt jo new foresteja kasvattavalle tilalle ennen varsinaisen kasvatustoiminnan käynnistymistä. Tammaa käytettiin nuorena näyttelyissä ja laatuarvosteluissa, mutta se ei pärjännyt kuin keskiverrosti, joten se myytiin eteenpäin - ja toisaalta parempi niin, sillä ratsastuspuolen kilpailuissa tamma on ollut niin mainio. Tammalla on kuitenkin kaksi jälkeläistä vuosilta, jolloin se asui vielä kasvattajallaan. Supparin lisäksi sillä on puhdasrotuinen new forestinponitamma, joka jäi kasvattajalle ja asustelee siellä yhä. B on luonteeltaan juuri sopiva lastenponiksi, ja tämä ominaisuus vaikuttaa periytyneen myös Supparille.
ei. Kingfisher Carito oli new forestinponiori, joka kiersi nuorempana näyttelyitä menestyen suhteellisen hyvin ja sille hankittiin myös jalostuslupa. Kun sen kasvattaja sitten yritti oria koulukilpailuiden maailmaan, tie ei ollutkaan yhtä tasainen. Caritoa ei nimittäin kisapaikalla kiinnostanut orina työnteko lainkaan, vaan se keskittyi aina valkoisten aitojen sisällä johonkin ihan muuhun. Orilla on tästä syystä nuoremmilta vuosiltaan jonkun verran jälkeläisiä, joukossa myös muutama helmi, mutta sittemin sen jälkeläismäärä on jäänyt kilpailutulosten puutteesta harmittavan alhaiseksi.
ee. Bellodina oli Queen Been kasvattajan ensimmäinen poni, jonka myötä naisen ajatus kasvatustoiminnasta lähtikin käyntiin. Bellodina ostettiin naiselle Englannista, kilpaponiksi ponivuosille, mutta ponivuosien päätyttyä hän ei raaskinutkaan myydä ponia. Nainen jatkoi tammalla kilpailemista harvakseen ja teetti myöhemmin sillä kolme varsaa, joista B on yksi, ja tästä lähti käyntiin myöhemmin mainetta niittänyt ponikasvatus. Bellodina lopetettiin terveysongelmien vuoksi 23-vuotiaana, mutta se säilytti loppuun asti eläväisen ja hyväntuulisen luonteensa.
Kilpailukalenteri (44 sijoitusta)
|
27.08.2014 KERJ - Kilpailukeskus Reiter - CIC1 - 2/40 30.08.2014 KERJ - Kilpailukeskus Reiter - CIC1 - 6/40 31.08.2014 KERJ - Kilpailukeskus Reiter - CIC1 - 1/40 01.09.2014 KERJ - Mörkövaara - CIC1 - 4/40 03.09.2014 KERJ - Mörkövaara - CIC1 - 5/40 01.09.2014 KERJ - Gateaway - CIC1 - 2/30 04.09.2014 KERJ - Kilpailukeskus Reiter - CIC1 - 4/40 07.09.2014 KERJ - Deathrow Stables - CIC1 - 1/30 11.09.2014 KERJ - Rasco Sportponies - CIC1 - 1/30 14.09.2014 KERJ - Stald Ensom - CIC1 - 4/30 18.09.2014 KERJ - Whispering Heaven - CIC1 - 1/30 20.09.2014 KERJ - Whispering Heaven - CIC1 - 2/30 20.09.2014 KERJ - Solo - CIC1 - 3/40 21.09.2014 KERJ - Whispering Heaven - CIC1 - 5/30 23.09.2014 KERJ - Kilpailukeskus Reiter - CIC1 - 2/30 27.09.2014 KERJ - Deathrow Stables - CIC1 - 2/30 29.09.2014 KERJ - Deathrow Stables - CIC1 - 3/30 02.10.2014 KERJ - Deathrow Stables - CIC1 - 4/30 03.10.2014 KERJ - Stald Ensom - CIC1 - 5/30 04.10.2014 KERJ - Rasco Sportponies - CIC1 - 4/30 05.10.2014 KERJ - Rasco Sportponies - CIC1 - 4/30 05.10.2014 KERJ - Rasco Sportponies - CIC1 - 4/30 |
08.10.2014 KERJ - Rasco Sportponies - CIC1 - 4/30 19.10.2014 KERJ - Rasco Sportponies - CIC1 - 5/30 29.10.2014 KERJ - Whispering Heaven - CIC1 - 3/30 02.11.2014 KERJ - Rasco Sportponies - CIC1 - 1/30 03.11.2014 KERJ - Taikakuun Kartano - CIC1 - 7/50 04.11.2014 KERJ - Pimento - CIC1 - 4/30 04.11.2014 KERJ - Rasco Sportponies - CIC1 - 3/40 05.11.2014 KERJ - Rasco Sportponies - CIC1 - 1/30 06.11.2014 KERJ - Dainty - CIC1 - 5/36 07.11.2014 KERJ - Taikakuun Kartano - CIC1 - 3/50 07.11.2014 KERJ - Mörkövaara - CIC1 - 5/40 07.11.2014 KERJ - Dainty - CIC1 - 4/36 09.11.2014 KERJ - Mörkövaara - CIC1 - 5/40 14.11.2014 KERJ - Pimento - CIC1 - 2/30 15.11.2014 KERJ - Pimento - CIC1 - 5/30 17.11.2014 KERJ - Pimento - CIC1 - 5/30 20.11.2014 KERJ - Rasco Sportponies - CIC1 - 4/40 21.11.2014 KERJ - Taikakuun Kartano - CIC1 - 2/40 23.11.2014 KERJ - Dainty - CIC1 - 5/36 23.11.2014 KERJ - Taikakuun Kartano - CIC1 - 6/40 29.11.2014 KERJ - Taikakuun Kartano - CIC1 - 4/40 30.01.2015 KERJ / Ratsuponicup - Sahne Stud - CIC1 po - 3/11 |
Valmennukset & päiväkirjamerkinnät
22.09.2014 rataestevalmennus, kirjoittanut omistaja
Hyppäsin Supparin selkään lähestulkoon suoraan Chesterin satulasta, sillä olin varannut putkeen kaksi valmennusta valmentajalta, joka oli minulle uusi tuttavuus. Aloitimme samalla alkuverryttelytehtävällä kuin Chesterin kanssa, eli puomeja kaarevilla urilla laukassa. Melko nopeasti siirryimme kuitenkin hyppäämään, ja teimme samaa kahdeksikkoa, joka koostui kahdesta linjasta, joilla esteet hypättiin vinoon. Suppari oli paljon helpompi pitää suorana ohjan ja pohkeen välissä kuin Chester, sillä Suppari ehdottomasti pysyi käsissä - hieman liiankin hyvin, sillä laukka oli hieman kuollutta. Seuraavana tehtävänä hyppäsimme kolmoissarjaa kääntyen sen jälkeen vuorotellen vasemmalle ja oikealle. Ensimmäinen kerta oli fiasko: Suppari tuli esteelle niin laiskaa laukkaa, että otti kaikki osat alas... Siinä vaiheessa hieman hävetti, mutta onneksi seuraavilla kerroilla ori nosti jalkansa huolellisesti ja saimme tämänkin tehtävän suoritettua. Lopuksi hyppäsimme radan, joka koostui samasta vinohyppykahdeksikosta, kahdesta kolmoissarjan ylityksestä ja suorasta neljän laukan linjasta, joka Supparille oli ihan mukava neljä ilman ylimääräisiä takaisin kiskomisia. Ensimmäisellä yrityksellä noin 110 cm korkeilla esteillä otimme pari puomia, mutta korjasimme nämä kohdat kunhan esteitä vähän nostettiin ja saimme lopulta puomitkin pysymään kannattimillaan.
06.09.2014 rataestevalmennus, kirjoittanut omistaja
Suppari kävi tänään hyppäämässä pitkästä aikaa valvovan silmän alla rataesteitä. Vaikka muutamaan otteeseen olenkin yksinäni hypännyt, on ongelmaksi muodostunut se, että orilla on sen verran paljon jo maastoratoja alla, että se ottaa puomeja aika helposti. Tähän ongelmaan keskityimme siis tänään. Aloitimme hyppäämisen ihan vain pystyllä, jonka edessä oli puomi. Heti kahden ylityksen jälkeen valmentajani pysäytti minut, ja kysyi kohteliaasti, miksen viitsinyt ratsastaa viimeistä askelta loppuun asti. Eipä siihen auttanut kuin virnistellä aavistuksen nolostuneena ja tulla uudestaan, tällä kertaa ohjat kädessä ja jalat kiinni loppuun asti. Nyt hypyt olivat terävämpiä ja Supparikin käytti selkäänsä eri tavalla! Tällä idealla lähdimme pienelle seitsemän hypyn radalle, joka onnistui tyydyttävästi. Kun nostimme esteitä sinne kympin ja kahdenkympin paikkeille, vajosin takaisin vanhoihin tapoihini kahden esteen jälkeen - liian vähän laukkaa, esteelle ohjat pois ja ponin lennätys kaukaa yli esteen. Lyhyen keskustelutuokion jälkeen lähdimme uuteen yritykseen, ja tällä kertaa tein kaiken, ainakin lähes kaiken, kuten piti, mutta ehkä meno oli hieman väkinäistä juurikin siitä johtuen, että keskityin niin valtavasti vain pitämään ohjat kädessä ja laukkaamaan tarpeeksi. Lopetimme vielä tehden kolmen hypyn pätkän, jossa uskalsin jo rentoutua enemmän. Suppari teki kyllä koko valmennuksen oikein mainiosti ilman sen suurempaa moitteen sijaa, ja pysyiväthän ne puomitkin kannattimillaan, kun satulan päällä tapahtui pieniä fiksailuja.
30.8.2014 maastoestevalmennus, kirjoittanut omistaja
Vain muutama viikko Supparin saapumisen jälkeen koittivat jännät paikat: nimittäin meidän ensimmäiset yhteiset maastoesteet! Kuulemma herra on muutamia tukkeja jo hypellyt ennen meille tuloa, mutta esimerkiksi hautoja se ei ole tehnyt eikä mennyt varsinaisesti veteen. Olisin voinut ottaa hypyt ihan itseksenikin, mutta ajattelin valmentajan läsnäolon olevan ehkä hyvä idea, siltä varalta että vaikeuksia ilmaantuisi. Itselläni ei kuitenkaan ole kauheasti kokemusta nuorista kenttähevosista, vaikka este- ja kouluponeja olenkin tehnyt. Joka tapauksessa, aluksi Suppari sai laukkailla vaan ympäri peltoa ihan normaalissa maastotemmossa, jonka jälkeen otimme pieniä tukkeja. Suppari on kyllä niin mainio, kun se ei todellakaan maastossa mene lujaa eikä kauheasti innostu, vaikka korvat hörössä meneekin. Ensimmäinen hauta oli Supparille pieni miettimisen paikka - mutta lopulta herra käveli yli! Lopulta pääsimme hautaa laukassakin, eikä herra kauheasti enää edes ylihypännyt. Vesi sen sijaan oli mukava yllätys, kun ori vaan suoraan käveli lammikkoon - vaikka olisikin halunnut jäädä vain leikkimään veteen. Hyppäsimme myös pientä tukkia edestakaisin vesirajassa, kuitenkin niin, että ponnistus- ja alastulopaikka oli kuivalla maalla, eikä tämäkään tuottanut ongelmia. Kaiken kaikkiaan olin erittäin tyytyväinen kultapoikani fiksuuteen tänään!
20.8.2014 päiväkirjamerkintä, kirjoittanut omistaja
Nelivuotias Suppari saapui eilen Rascoon vain hieman Cockatiel- ja Finellie -tammojen jäljessä. Herra otti alusta asti mukavan lungisti, eikä stressaillut turhia. Se saikin käytävän reunapaikan, jossa ei ole aivan vastapäätä vielä hevosia, mutta näköetäisyydellä kuitenkin. Tänään aamulla ponit pääsivät ensimmäisen kerran tarhaan. Laitoin Supparin ekana ja yllättävää kyllä, nuorukainen järjesti oman pienen shown, kun tammat pääsivät vastapäisiin tarhoihin! Muutama kierros pukkilaukkaa ympäri tarhaa, ja siinä olivat herran riehumiset. Nellie sen sijaan jaksoi ravailla puhisten vaikka miten pitkään. Iltapäivällä varustin herran, ja pienen juoksutuksen jälkeen kävin jopa selässä ravailemassa vähän kevyttä ravia ympäri kenttää. Tästä ei luonnollisesti koitunut mitään ongelmia, mutta en kyllä paljoa edes pyytänyt. Mukavasti poni silti kulki pitkässä muodossa eikä stressannut turhia. En malta oottaa, että päästään hyppäämään ja tutustumaan maastorataankin jo piakkoin!