Virtuaalihevonen
Wolkenhof Jamilla
| Nimi | Wolkenhof Jamilla | Rekisterinumero | VH21-029-0088 |
| Rotu | Saksalainen ratsuponi 62,5% | Sukupuoli | tamma |
| Väri, säkäkorkeus | ruunikonkimo, 143 cm | Painotus, koulutustaso | Kouluratsastus, Helppo A (taso 5/4) |
| Syntynyt | 08.02.2021 | Ikä | 19 vuotta |
| Omistaja | Wolkenhof Ponies (VRL-06725) | Kasvattaja | Wolkenhof Ponies  |
Jamilla on kultainen, mutta melkoisen arkajalka ponitamma, joka ei mielellään astu jalallaan ulos mukavuusalueeltaan. Käsitellessä tamma on kiltti, mutta saattaa vielä aikuisellakin iällä hätkähtää todella äkkinäisiä liikkeitä tai normaaliin tallielämään kuulumattomia ääniä. Uusiin tuttavuuksiin, sekä kaksi- että nelijalkaisista puhuttaessa, tamma suhtautuu aluksi hieman varauksella, mutta rentoutuu, kun toteaa toisen turvalliseksi kaveriksi.
Ratsastaessa Jamillalla on erinomainen oma moottori ja joustavat liikkeet. Tamma ravaa kuin jousilla pingotettuna, mutta lennokkuudesta huolimatta selkään ravi ei tunnu järin isolta. Edellä mainittu onkin tamman paras askellaji, käyntikin on hyvä, mutta laukkaa ei ehkä järin viitsi kehua. No, on se laukkakin "ihan ok", mutta sanotaan näin, että etenkin vaativalla tasolla se on aika mitäänsanomaton ja laukkaohjelma jääkin usein huonoimmaksi osuudeksi kouluradoilla. Jamillalla on ollut varsasta asti erinomainen tasapaino ja sen etenemistä eivät sivuliikkeet tai muut koulukiemurat sen kummemmin hetkauta.
Kilpailuissa Jamillan kanssa tulee pysytellä sen mukavuusalueella, erityisesti verryttelyssä on tärkeää olla paineistamatta liikaa, että tamma uskaltaa radalle mennessä tulla ulos kuorestaan. Aluksi tamma saattaa tuntua jopa hieman hitaalta ja varovaiselta, mutta kunhan antaa sen rauhassa ilman suurempaa käskyttämistä vetreytyä ja tottua uuteen tilanteeseen, niin yleensä h-hetkeen mennessä se on jo normaali oma itsensä. Tamman kanssa on kuitenkin syytä varata aina hyvin aikaa verryttelyyn, jotta ehtii aluksi rauhassa kävellä ja ravata jännitykset pois.
Maastolenkeille Jamilla ei ole ehkä se ihan ykkösvaihtoehto kenenkään tallilaisen mielessä, mutta tamma menee ihan nätisti kokeneempien ponien perässä - joskus harvoin saattaa pikkiriikkisen innostuakin. Jamilla ei harrasta mitään extremeurheilua säikähtäessäänkään, mutta se saattaa olla haluton etenemään ja säpsähtelee pienimmistäkin rasahduksista. Ainakaan letkaa vetämään sitä on turha laittaa, sillä silloin eteenpäin ei oikeastaan juuri päästä millään nopeudella.
Suku & jälkeläiset
| i. Dainty Bartholomew saksalainen ratsuponi 62,5% punaruunikko, 146 cm KRJ-I |
ii. Baroncelli van Ressel saksalainen ratsuponi 75% ruunikko, 148 cm KRJ-II, KTK-III |
iii. Ikimbi van Ressel saksalainen ratsuponi 50% (hol x w) |
| iie. Mon Boombop new forest | ||
| ie. Cronberry Cerena brittiläinen ratsuponi 50% ruunivoikko, 145 cm KRJ-II |
iei. Cronberry Cinsbo brittiläinen ratsuponi 50% (xx x w) | |
| iee.Grenfield Serena brittiläinen ratsuponi 50% (xx x w) | ||
| e. Janelle Dainty suomalainen ratsuponi 62,5% mustankimo, 140 cm KRJ-I, KTK-I |
ei. Owald Jackpot suomalainen ratsuponi 50% ruunikonkimo, 145 cm KRJ-I |
eii. Aswad Fidh ox |
| eie. Owald Misty welsh B | ||
| ee. Conhill Evita brittiläinen ratsuponi 75% tummanruunivoikko, 142 cm KRJ-I |
eei. Everlong brittiläinen ratsuponi 50% (xx x nf) | |
| eee. Girwen Gwalia welsh B | ||
| 02.06.2021 t. Wolkenhof Jabine (i. Fabian Dainty) | ||
Arvokilpailumenestys
| 31.10.2021 KRJ Cup Kaihovaara - Helppo B - 21/220 |
Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät
Päiväkirjamerkintä 1.4.2021, maastolenkki
Nappasin itse alleni konkariponi Ellyn ja ehdotin, että tytöt ottaisivat nuoremmat ponit aprillipäivän maastolenkille. Jamillan satuloi meillä jo kokeneempi 16-vuotias Elin, jonka tiesin pysyvän myös hieman vauhdikkaammassa menossa. Jamilla oli kyllä käynyt maastossa taluttaen ja hieman selästäkin, mutta tamma oli vielä hyvin raaka ja perusluonteeltaankin jossain määrin arka. Jamillan ohjasinkin heti Ellyn perään jonoon, ja sitten mentiin. Tarvoimme ensin vartin verran metsäpolkua hiekkateille päästäksemme, jossa otimme hieman ravia. Jamilla käyttäytyi yllättävän hyvin – ei riekkunut, eikä oikeastaan pelännytkään mitään. Ehkäpä kahden kokeneemman tamman seura rauhoitti sitä, tai sitten olin tehnyt nappivalinnan osoittaessani Elinin Jamillan satulaan. Puolivälissä lenkkiä kysäisin kävelytauon aikana ruotsinkieliseltä tytöltä englanniksi, josko hän uskaltaisi vähän kokeilla laukkaa. Minä kun en puhu ruotsia kuin auttavasti vaikka sitä ymmärränkin, ja Elin taas mieluiten kommunikoi äidinkieltään. Sainkin tytöltä tutun vastauksen ruotsin kielellä – "javisst!" – ja sitten siirsin Ellyn kärjessä raviin. Sivusilmällä näin Jamillan hieman innostuvan laukannostosta, ehkä yhden pienen loikan se teki, jonka jälkeen keskittyi oleelliseen, eli Ellyn perässä pysymiseen. Uskalsin hieman lisätä vauhtiakin, ja tilanne pysyi hallinnassa. Mahtavaa! Hiekkatien lopussa jouduimme kävelemään pätkän päällystettyä tietä päästäksemme metsäpolulle takaisin tallia kohti, mutta onneksi pätkällä ei ehtinyt tulla autoja. Jamillakin vaikutti loppukävelyiden aikana tyytyväiseltä ja venytteli kaulaansa. Tytöt porisivat keskenään ruotsin ja englannin sekoituksella, josta tiesin heidänkin nauttineen aprillipäivän maastolenkistä aurinkoisessa säässä.